Kulttuurimuurin yli voi kiivetä

Reuter<br />Muuttoliiketutkijana parikymmentä vuotta toimineen, useita vuosia itsekin ulkomailla asuneen Ismo Söderlingin mukaan perussivistykseen kuuluu toisen perusarvojen ja identiteetin kunnioittaminen.
Reuter
Muuttoliiketutkijana parikymmentä vuotta toimineen, useita vuosia itsekin ulkomailla asuneen Ismo Söderlingin mukaan perussivistykseen kuuluu toisen perusarvojen ja identiteetin kunnioittaminen.

Perheenisä Esa Ajanti esitti joukon pakolaisuuteen liittyviä kysymyksiä (TS 29.12).

Suomessa asuu tällä hetkellä noin 80000 ulkomaan kansalaista. Pakolaistaustaisia maahanmuuttajia meillä on Ajantin mainitsemat 15000. Maassamme asuvien ulkomaalaisten määrä on asukaslukuun suhteutettuna edelleen läntisen Euroopan pienin. Sen sijaan kasvunopeus on suuri, sillä maahanmuuttajien määrä on nelinkertaistunut kuluvalla vuosikymmenellä. Johtuen nopeasta kasvusta ovat sekä poliitikot, virkamiehet että ns. tavallinen kansakin olleet välillä hämmennyksissä muuttopaineen kanssa. Jos asioita suhteuttaa eurooppalaiseen perspektiiviin, niin meillä on alkanut prosessi, joka muualla käynnistyi jo 1960-luvulla.

Seuraavassa koetan vastata Ajantin kysymyksiin. Hänen kirjoituksensa on vinotekstinä.

Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrää ollaan lisäämässä, siitäkin huolimatta, että jo täällä olevat pakolaiset eivät ole sopeutuneet Suomen yhteiskuntaoloihin.

Maamme pakolaiskiintiötä ollaan todella kasvattamassa 500:stä 1000:een vuodessa. On kuitenkin huomattava, että kiintiön ulkopuolisten turvapaikanhakijoiden määrä on selvästi laskenut viime vuosina, joten kokonaisuutena ottaen pakolaisuuspaine on enemmänkin laskemaan päin.

Sen sijaan pakolaisten sopeutumattomuus on vaikeammin todennettavissa. Toki heillä on sopeutumisongelmia. Ensinnäkin muuttajat ovat lähteneet kriisialueilta ja kotiin on usein jäänyt omaisia, ystäviä, omaisuutta jne. Toinen sopeutumista vaikeuttava tekijä liittyy omaan pakolaisten vastaanottopolitiikkaamme. Tulijat ovat usein suurkaupungeista, samoin heille sukulaiset ja ystävät ovat tärkeitä. On todettu, että pian saapumisen jälkeen tulijoiden keskuudessa alkaa maan sisäistä muuttoa. Eri etniset ryhmät keskittyvät, näin on tapahtunut muuallakin. Pakolaisten sirottamisessa eri puolille Suomea olisi ehkä syytä käyttää entistä enemmän harkintaa ja ehkäpä kuunnella enemmän itse tulijoitakin.

Sen sijaan että Suomeen saapuneet pakolaiset olisi velvoitettu omaksumaan meidän järjestelmämme, heille yritetään luoda väenväkisin olot, missä he saavat elää ja olla kuten entisessä kotimaassa.

Kuvitellaanpa, että me joskus joutuisimme hakemaan turvapaikkaa jonkin ympäristökatastrofin vuoksi. Tshernobyl voi sattua meilläkin. Luterilaisina tuntisimme olomme oudoksi ortodoksikirkossa tai moskeijassa. Emme kait pitäisi siitäkään, jos meiltä kiellettäisiin saunominen. Perussivistykseen kuuluu toisen perusarvojen ja identiteetin kunnioittaminen. Suvaitsemattomuudesta ne sodat ja pakolaisvirrat usein tulevat (vrt. Jugoslavian tilanne).

Kenen intresseissä on vaatia yhä enemmän pakolaisia Suomeen?

Kukaan ei nähdäkseni ole vaatimassa pakolaisia tänne. Suomen toimiessa yhä enemmän kansainvälisillä foorumeilla merkitsee se sitä, että meiltä kansakuntana odotetaan tasavertaista taakan kantamista. Ajanti mainitsi aivan oikein, että maailmassa on 25 milj. pakolaista, näistä Suomessa noin 15000. Suomalaisia on noin yksi promille maailman väestöstä. Tällöin se merkitsisi, että tasaisen taulukon perusteella osuutemme olisi 25000 pakolaista.

Kenelle yhteiskuntamme tuki ja avustusmuodot on alunperin luotu?

Pääsääntöisesti tietenkin täällä pysyvästi asuvalle väestölle. Kun maassamme on yhä enemmän laillisesti siirtolaisia ja pakolaisia, on luonnollista, että myös heistä huolehditaan. Olisi tietysti erinomaista, jos muuttajat työllistyisivät hyvin ja lisäisivät kansamme varallisuutta omalta osaltaan. Maahanmuuttajien työttömyysaste lienee tällä hetkellä noin 50 prosenttia. Tilanteessa on korjaamisen varaa huomattavasti.

Miksi Suomi velkaantuu samanaikaisesti kun pakolaisten määrä Suomessa kasvaa?

Kysymyksessä on kaksi samanaikaista, mutta toisistaan erillään olevaa asiaa. Pakolaiset eivät ole velkaamme aiheuttaneet. Velkataakkamme periytynee pääosin 1980-luvun hulluilta vuosilta, jolloin kasvu perustui velanottoon. Huomattava osa velastamme oli ulkomaista. Kun 1990-luvun alussa tehtiin parit devalvaatiot, niin siinähän meillä on maksamista vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Miten täysin erilaisesta yhteiskuntajärjestelmästä saapuvat pakolaiset sopeutetaan meidän yhteiskuntaamme?

Pakkosopeuttamisella ei saada aikaan kuin vahinkoa. Kun kaksi kulttuuria kohtaa, toki valtakulttuurin ehdoilla paljolti edetään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö kunnioita toisten perusarvoja, so. mielipiteen vapautta, oikeutta omaan kieleen, uskontoon jne. Kulttuurien kohtaaminen on pitkä prosessi ja myös me suomalaiset olemme vastaanottavana puolena. Ainakin itse pidän kebabista, pizzakin menee.

Paras lääke tietämättömyyteen on kysyminen. Kunnioitan tässä suhteessa Esa Ajantia suuresti. Turussa on paljon maahanmuuttajia, jotka kertovat varmasti mielellään vielä lisää, jopa suomeksi.

Ismo Söderling
dosentti (väestöpolitiikka)
Rusko