Pääkirjoitus 31.12.1997:
Pääministerin tilinpäätös
vahvasti plussan puolella

Pääministeri Paavo Lipponen hyrisee tyytyväisyyttä perinteisessä uudenvuoden tervehdyksessään. Hänen hallituksensa on onnistunut vuoden aikana perustavoitteissaan. Julkinen velkaantuminen on saatu pääministerin mielestä hallintaan sekä talouden kasvu vakaalle ja vahvalle pohjalle. Uusia työpaikkoja on sitä kautta syntynyt ja työttömyys laskenut.

Lipponen suitsuttaa kiitosta hallitukselleen ja etujärjestöille, joiden kanssa on onnistuttu rakentamaan luottamuksellista yhteistyötä.

Kun tarkastellaan Suomen julkisen talouden kehittymistä päättyvänä vuonna ja katsotaan parin lähivuoden näkymiä, ovat pääministerin kiitokset realistisella pohjalla.

Suomen talouselämän merkittävin tapahtuma on Lipposenkin mielestä historiallinen tuloratkaisu. Pääministeriä tuskin voidaan syyttää ylisanojen käytöstä, vaikka hän arvioikin vuoden lopulla puristetun tuloratkaisun luovan kansainvälisestikin ainutlaatuiset mahdollisuudet turvata yli vaalikauden mittainen vakauden aika investoinneille ja uuden yritystoiminnan käynnistymiselle.

Lipponen saa arvokasta sivustatukea Teollisuuden ja työnantajien TT:n toimitusjohtaja Johannes Koromalta, joka lehtihaastattelussa omasta näkökulmastaan myös ylistää tuloratkaisun hedelmällisyyttä.

Sekä Lipponen että Koroma katsovat tuloratkaisun parantavan kotitalouksien ostovoimaa. Tupoon liittyvän veroratkaisun motivoivasta vaikutuksesta Koroma on kuitenkin huomattavasti Lipposta pidättyvämpi. Eikä aiheetta.

Työllisyys paranee Lipposen mielestä edelleen vakaasti, kun tämän vuoden lopulla työttömiä on 60000 vähemmän kuin viime vuoden lopulla. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että hallitus on edelleen kaukana työttömyyden puolittamistavoitteestaan. Uudistukset työvoimahallinnon toiminnassa ja ponnistelut sen palvelujen tehostamisessa eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia.

Lipponen on oikeassa todetessaan Suomen saavuttaneen arvostetun aseman Euroopan unionin jäsenenä. Suomi on osoittanut määrätietoisuutta ja taloudellista osaamista parantaessaan valtiontalouden kantokykyä talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen toteutumisen varalle.

Lipponen kääntää edelleen selkänsä niille, jotka vaativat Emu-ratkaisusta kansanäänestystä. Uudenvuoden tervehdyksessäänkin hän toteaa vain lyhyesti, että eduskunta päättää asiasta hallituksen tiedonannon pohjalta kevättalvella.

Huolimatta ajoittain kiivaanakin käydystä keskustelusta Ruotsin kanssa Lipponen jaksaa uskoa EU:n pohjoisen ulottuvuuden vahvistamiseen. Hän pitää sitä yhtenä Suomen Eurooppa-politiikan tärkeimmistä kehittämistehtävistä.

Linjaus on ehdottomasti oikea. Suurienkaan yksittäisten näkemyserojen ei pidä antaa pilata tuloksellista ja hyödyllistä yhteistyötä Pohjoismaiden välillä. Ruotsin jättäytyminen Emun ulkopuolelle ensimmäisessä vaiheessa ei voi olla pohjoismaisen yhteistyön kohtalonkysymys.