Müller antoi ydinviestin
Suomen ulkopoliittiselle johdolle

Sydämen pohjasta lähtevä kiitos suurlähettiläs Richard Müllerille (TS 23.12). Hänhän toteaa arviointinaan presidenttimme otteista tämän Moskovan vierailulla 27.11.: Jeltsinin tokaisu ei ollut vain epäkohteliaisuutta ja Ahtisaaren olisi pitänyt vastata samassa tilanteessa, oman asemansa takia ja Suomen ja karjalaisen väestön puolesta... hänen kanttinsa ei kestänyt.

Suomalaisessa julkisuudessa vallitsee yhä uudestaan toisteltuna harha, että muka olisi kysytty Venäjältä sen valmiutta asian käsittelyyn valtioittemme välillä. Siitä on vain päätelty oman pelokkuuden sanelemina viesteinä ilman, että Suomen virallinen edustus olisi kertaakaan tuonut asiaa esille Venäjän johdolle, puhumattakaan muista kansainvälisistä yhteyksistä.

Presidenttimme on saanut keskuudessamme paljon julkista kiitosta muka rohkeasta esiintymisestään, kun hän Jeltsinin lausuman jälkeen totesi: Minä olen viimeinen henkilö kieltämään kansalaisilta tällaisia keskusteluja. Kummasti jää kiittelevältä kansalta huomioimatta Ahtisaaren Moskovassakin toistama: Olen myös tehnyt selväksi, että en salli asian nousevan ongelmaksi maittemme välillä, niin katkerasti kuin jotkut meistä tuntevatkin siitä. Mikä saa suomalaisen ihmisen olemaan tajuamatta lausuman nurinkurisuutta? Eihän näet Suomelta anastettujen osiensa (12,5 prosenttia alueestamme) asia tarvitse mitään erillistä nousemista, tullakseen ongelmaksi maittemme välillä! Eikö toiselta vääryydellä viedyn omaisuuden jatkuva hallussa pitäminen ole sitä aivan sellaisenaan? Tarkoitan Tarton rauhansopimuksessa 1920 lailliseksi tunnustettua Suomen aluetta. Tuon sopimuksen rikkovan 30.11.1939 hyökkäyksenhän Kansainliitto tuomitsi ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään.

Muistettava on myös, että siitä on vasta kolme ja puoli vuotta, kun Jeltsin, presidenttimme ensivierailulla Moskovassa, vastasi hänelle esitettyyn kysymykseen: Minä katson, että Karjalan liittäminen Neuvostoliittoon oli epäilemättä stalinistista politiikkaa, totalitarismin hyökkäyspolitiikkaa, emmekä me, presidentti Ahtisaaren kanssa missään tapauksessa hyväksy sellaista.

Kun tässä kirjoituksessani olen joutunut niin monta kertaa puhumaan nimenomaan presidentistämme, korostan jälleen kerran, että poliittisten johtajiemme asenteitten suomentautisuus on meidän kaikkien yhteistä sairautta. Poliittiset johtajamme eivät voisi toimia ja olla toimimatta niinkuin tekevät, ellemme suostuisi siihen.

Martti Siirala
lääkäri,
Tarton rauha ry:n puheenjohtaja