Pääkirjoitus 21.12.1997:
Turkulainen taidekoulutus
astunut uuteen aikakauteen

Turun taideakatemiaksi ristitty kolmen taideoppilaitoksen kulttuurikeskus vihittiin virallisesti käyttöön viime torstaina.
Turun taideakatemiaksi ristitty kolmen taideoppilaitoksen kulttuurikeskus vihittiin virallisesti käyttöön viime torstaina.

Turun toisinaan rämettynyt maine kulttuurin kaupunkina sai tällä viikolla ansaittua kiilloketta, kun uusi taideakatemia vihittiin virallisesti käyttöön. Vanhojen telakkahallien ja köysitehtaan rakennusten kunnostaminen kolmen taidekoulun moderniksi toimintakeskukseksi on historiallinen saavutus, joka on siirtänyt täkäläisen kulttuurikoulutuksen aivan uuteen aikakauteen.

Vuosia kiertolaisina eri puolella kaupunkia eläneet Turun konservatorio, piirustuskoulu ja taiteen ja viestinnän oppilaitos Tutvo ovat päässeet nyt lopullisesti saman katon ja saman organisaation, Turun ammattikorkeakoulun suojiin.

Taideakatemia sulkee sisäänsä kolme taustaltaan, iältään ja traditioiltaan hyvin erilaista oppilaitosta. Piirustuskoulu on joukon nestori, konservatorio varhais keski-ikäinen, mutta jo arvonsa tunteva, Tutvo vasta kapaloistaan ulos pinkaissut juniori. Uuden akatemian suuri haaste on saattaa erilaisuudet hedelmälliseen yhteistyöhön.

Kulttuurin koulutukselta kysytään tulevaisuudessa entistä vahvempaa valmiutta monialaisuuteen. Taiteen rajat eivät ole enää kallioon koverretut. Koreografi, videontekijä, tanssija, säveltäjä ja kuvanveistäjä löytävät toisensa yhä useammin työstämässä yhteistä produktiota.

Toinen uuden aikakauden vaatimus liittyy taiteen tekemisen tarkoitukseen. Mielikuva taiteilijasta luovuuden askartelijana ilman taloudellisia pyrkimyksiä on auttamatta vanhentunut.

Kuten Turun ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Maija Palonheimo toteaa (TS 18.12.), yhä suurempi osa taidealojen koulutuksesta tähtää markkinaehtoiseen ammattitaitoon. Kuvaava esimerkki on viestinnän koulutusohjelma, jonka kaikki suuntautumisvaihtoehdot edustavat enemmän tai vähemmän ns. kovaa sektoria ja bisnesajattelua.

On radikaali ajatus, että taideakatemiasta valmistuneet voivat olla insinöörien, ekonomien tai juristien kanssa valmiuksiltaan tasaveroisina hakemassa työpaikkaa tai perustamassa yritystä. Tutvon kokemukset kuitenkin osoittavat, ettei se ole utopiaa, vaan paljolti jo käytännön todellisuutta.

Arvio turkulaisesta taidekoulutuksesta olisi vaillinainen, ellei huomattaisi sen vaikutuksia ympäristöönsä.

Varvintorin kupeessa komeileva akatemia musiikkisaleineen, opetusteattereineen, näyttelytiloineen ja kirjastoineen on jo itsessään monipuolinen kulttuurikeskus. Puhumattakaan toiminnallisista purskeista, joilla opiskelijat lopputöillään ja muilla tuotoksillaan rikastuttavat täkäläisten gallerioiden, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten ohjelmatarjontaa.

Taideakatemia vastaa kulttuurin tulosalueen koulutuksesta Turun ammattikorkeakoulussa. Jos kolmen tähän asti erillisen taideoppilaitoksen kotiuttaminen yhteiseen pesään vaatii oman diplomatiansa, vielä suurempaa sopeutumista voi kuvitella tarvittavan, kun mukaan otetaan aivan eri elämänalojen koulutushaarat terveydenhoidon opiskelijoista insinööreihin.

Toivoa sopii, että opintoalojen poikkeuksellinen moninaisuus osataan ottaa Turun ammattikorkeakoulussa voimavarana, eikä keskinäiseen resurssikilpaan lietsovana kateuden aiheena.

Korkeakoulun johto ja luottamushallinto on pantu uudessa tilanteessa paljon haltijaksi. Niiden asiana on huolehtia, että toimintoja kehitetään tasapuolisesti ja oikeita vahvuuksia painottaen.