Tuhat kertaa pois köyhiltä

Eräs toimittaja totesi, että eduskunnassa on tämän syksyn aikana toistettu varmaan tuhat kertaa, että taas otetaan kaikkein köyhimmiltä pois. Tällaisen kuvanhan saa, kun lukee yleisökirjoituksia tai kuulee eräiden kansanedustajien kannanottoja hallituksen esityksistä.

Onko todella näin? Kurittavatko sosialidemokraatitkin köyhää? Vastaus on yksikantaan: ei. Kyse on ollut ihmisen oikeudesta päästä kiinni työhön ja sen esteiden poistamisesta ja sen myötä mahdollisuuksista omaehtoiseen yksilölliseen elämään.

Tämän syksyn sosiaalipoliittisen keskustelun aiheina on ollut lait asumistuesta ja toimeentulotuesta ja ennen kaikkea näiden yhteen sovittaminen. Asia on ollut tälle hallitukselle ja eduskunnalle yksi vaikeimmista sosiaaliturvan rakenneuudistuksista. Käsittelyn aikana toimeentulotukilain lähes jokaista hallituksen esityksessä ollutta pykälää on muutettu oleellisesti pienimmillä tuloilla elävän henkilön suojaa parantavaksi. Tästä haluan antaa julkisen kiitoksen sosiaalivaliokunnan jäsenille rakentavasta pitkäjännitteisestä ja asiantuntevasta työstä.

Uutta toimeentulolaissa on, että toimeentulon perusosa on nyt kirjattu lakiin. Samoin perusoikeuksien säädös ihmisarvoisen elämän takaamisesta. Harkinnanvarainen lisäosa määritellään edelleen asetuksella, jonka sanamuotoon valiokunta poikkeuksellisen tarkasti puuttui kirjaten sen myös mietintöönsä.

Toimeentulotukiuudistus on osa laajaa kannustus- ja toimeentuloloukkujen poistamisen prosessia. Siihen liittyy pitkä ketju toimenpiteitä, joista ensimmäisenä raju taistelu uusien työpaikkojen luomisesta, sovitellun päivärahan ehtojen parantaminen, pätkätöiden sosiaaliturvan kehittäminen sairausloman, vuosiloman ja eläkkeen osalta sekä uusi yhdistelmätuki, joka antaa mahdollisuuden pitkäaikaistyöttömille palata työelämään tuntuvalla korvauksella. Opintotukea korjataan ja vanhojen opintolainojen korkoja alennetaan. Työmarkkinatukeen ja työttömyyspäivärahaan tulee korotukset. Indeksikorotukset sekä sairausvakuutusmaksun alennus koskee sekä eläkeläisiä että palkansaajia. Verotustakin on muutettu sillä tavalla, että pieni- ja keskituloisten palkkatuloista jäisi enemmän rahaa käteen ja lisäksi on päätetty, että tämä linja jatkuu vuoden 1999 budjetissa.

Merkittävin muutos tulee asumistukeen. Laman aikana asumistukea jouduttiin leikkaamaan, koska sitä kului enemmän kuin ennen - runsaan työttömyyden takia. Aika suuri osa asumistuen saajista on ollut työttömiä. Toimeentulotuella eläville asumistuen leikkaukset eivät ole muodostuneet ongelmaksi. Toimeentulotuella on maksettu kaikki heidän asumiskulunsa. Työssäkäyvien asumistuki on kuitenkin pienentynyt.

Budjettiriihessä asumistukeen lisättiin vuositasolla 600 miljoonaa markkaa rahaa. Nyt yksinäinen työmarkkinatuen saaja ei pääsääntöisesti tarvitse toimeentulotukea asumismenoihinsa. Työn vastaanottaminenkin tulee palkitsevammaksi. Lapsiperhe, jossa vanhemmat saavat työtä, voi ottaa pienenkin palkan vastaan, koska nyt asumistuki ei välittömästi leikkaudu eli vähäisestäkin työstä jää heti enemmän rahaa käteen.

Ikäväksi tämä asia on koettu siksi, että toimeentulotuen perusosaan on sisällytetty henkilön itsensä maksama asumisen perusosa, joka on seitsemän prosenttia. Myös toimeentulotuen sisaruskorotuksia on hieman leikattu. Nämä ovat olleet hintana poliittisesta kompromissista. Takana on myös ajatus siitä, että mielenkiinto omiin asumismenoihin säilyisi. Valtaosalle toimeentulotuen saajista asumistuen parannukset korvaavat toimeentulotuen leikkaukset. Lisäksi on muistettava, että lisäosaa koskevaan harkinnanvaraiseen asetukseen on esitetty kirjattavaksi, että puuttuva osa on mahdollista saada, jos se henkilön tai perheen jokapäiväisen toimeentulon turvaamiseksi on tarpeen. Oleellista on myös muistaa, että toimeentulotuki ei ole tarkoitettu ihmisen pysyväksi olotilaksi, vaan se on viimesijainen turva.

Hallitus on joutunut toimikautenaan tekemään ikäviäkin asioita. Leikkaukset ovat olleet myötävaikuttamassa siihen, että talous on vakaa, korot matalat ja inflaatio on matala, työttömyys laskee. Ihmisille on tehty mahdolliseksi ottaa työtä vastaan. Sosiaalinen turvaverkko on tarkoitettu jokaiselle hädän hetkellä ja näin tulee jatkossakin olla. Siitä ei saa kuitenkaan tulla sosiaalista turvaloukkua.

Toivotan teille kaikille rauhaista joulua ja parempaa uutta vuotta.

Virpa Puisto (sd)
kansanedustaja, sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja