Päivän Pistot -kolumni
Aimo Massinen:
Arvot päin pääomaa

Miksi Sauli Niinistö ehdotti kirjastopalvelujen, peruskoulun ohella koko suomalaisen sivistyksen perustan, muuttamista maksulliseksi?

Tietenkin siksi, että Niinistöllä itsellään on jo lainakirja, velkainen budjettikirja.

Sitä paitsi eihän kiireinen Niinistö ehdi kirjastojen kirjoja lukeakaan. Ja sen kyllä huomaa!

Kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö on opittu tuntemaan niukkasanaisena, mutta jämerän jämptinä puoluejohtajana.

Mutta mitä enemmän ministerivuosia kerääntyy ja valtaa kasaantuu, sitä kauemmaksi hän on etääntynyt tavallisen kansan arjesta ja ajattelusta. Rohkeus omien näkemysten esilletuomiseen on kasvanut.

Niinistö ei kuuntele edes omiaan. Kirjastokannanotto osoitti konkreettisesti, ettei häntä ole turhaan pidetty puolueensa oikean laidan, liikemiessiiven aatteellisena johtajana.

Joskus tuntuu, että Niinistön arvomaailman ainoa mittari on foinikialaisten keksintö raha. Hetken vielä markka, mutta pian jo jumalaksi nostettu euro.

Tämän päivän mielettömässä maailmassa monilla arvot ovat päin helvettiä. Niinistöllä ne ovat päin pääomaa.

Kauniimmalla, kätketymmällä kielellä sitä kutsutaan markkinatalousrealismiksi.

Kun Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman pistäytyi äskettäin Turussa, utelin Jakelta, miltä tämä Suomi-neito näyttää sieltä Strasbourgista, keskemmältä Eurooppaa. Ja ennen kuin hän ehti vastata, muistutin, ettei Suomessa ole sentään äärioikeistolaista puoluetta kuten esimerkiksi Ranskassa.

Mutta siihen Jakke suorastaan huudahti, etteihän täällä tarvita mitään äärioikeistolaista puoluetta, kun kaikki puolueet ovat niin oikealla että hirvittää!

Söderman ihmetteli, miten täällä riemuitaan jopa siitäkin, kun ruotsalainen pankki kaappasi suomalaisen Meritan, kansallispankkeineen kaikkineen!

Niinistö on koettanut pyristellä irti laajan suuttumuksen herättäneestä kirjastolausunnosta sillä, että hän pyrkii näin vain käymään arvokeskustelua. Hän valittaa sitä, ettei julkisen vallan toimintoja rohjeta panna arvojärjestykseen.

Valtiovarainministerin mallissa kunnat saisivat itse päättää, minkälaisia maksuja kunnallisista palveluista voisi periä. Vaihtoehto maksupolitiikan vapauttamisen rinnalla hänellä on, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä vähennettäisiin. Kolmantena mörkönä Niinistö väläyttää veronkorotuksia.

Niinistön ajatteluun on sisäänrakennettu julkisen sektorin alasajo, vaikka sen kaventaminen ei kuulemma olekaan sinänsä itseisarvo.

Valtiovarainministeriössä on kuitenkin jo tehty laskelmia uusista, peräti 50-70 miljardin markan budjettileikkauksista vuoteen 2002 mennessä. Että semmoista markkinatalousrealismia meille suunnitellaan nyt, kun valtionyhtiötkin on kohta myyty yksityisille.

Palvelujen tärkeysjärjestystä tarvitaan. Siihen on jo käytännössä monelta osin jouduttu. Konkreettisimmin se on nähtävissä terveydenhuollossa.

Kohta vain rikkailla on varaa sairastaa. Köyhät joutavat kuolla pois, kun toimeentulotukeakin leikattiin.

Onneksi Hornet-hävittäjiin, taisteluhelikoptereihin ja kalliimpiin miinoihin löytyy vielä sentään suruttomasti rahaa. Ulkoministeriön edustautumisessa maailmalla ei myöskään pihtailla.

Mutta jos hyvinvointivaltiossa jokin on arvokasta, niin se on kansan sivistystaso.

Tutkimusten mukaan Suomessa on maailman paras lukutaito. Meillä luettu jopa ymmärretään - ainakin useimmiten.

Aina ei tulla ajatelleeksi, että peruskoulun ohella kansalaisille tasa-arvoisesti maksuton, korkeatasoinen kirjastolaitos on tämän menestyksen taustalla.

Ilmainen äitiyspakkaus on lapselle tärkeä elämän ensi metreillä. Maksuton kirjasto tarjoaa hyvää evästä koko elämän varrelle.

On mielenkiintoista, että juuri nyt kun kansainvälinen, sähköinen viihdemössö ympäröi kansalaisia joka puolelta, Kansallisen kokoomuksen puheenjohtaja katsoo kansakunnan menestyksen vaativan maksuja kirjastopalveluihin.

Arvokeskustelu on tärkeää. Erinomaisen tärkeää se on juuri nyt, kun me elämme taas kaupallisen hurmoksen kulta-aikaa. Talouselämässä on palattu jopa 1980-luvun lopun iloiseen tunnelmaan.

Kiitos Sauli Niinistölle hyvästä keskustelun avauksesta. Rauhallista joulua hänelle ja kaikille muillekin elämänarvojen pohdiskelijoille!

Kirjoittaja Aimo Massinen on Turun Sanomien päätoimittaja.