Pääkirjoitus 19.12. 1997:
Aasia heräsi kriisiinsä kohtuuttoman myöhään

Koko Kaakkois-Aasiaa ja nyt jo maanosan talousveturia Japaniakin ravistelevasta talouskriisistä tuskin on nopeaa ulospääsyä. Päinvastoin näyttää siltä, että kaikista elvytystoimista huolimatta kriisi vain syvenee ja vaikuttaa syvetessään myös muun maailman talouteen.

Kriisin purkamiseksi käynnistetyt tukitoimet näyttävät tulevan kiusallisen myöhään. Varsinkin Etelä-Koreassa ulkomaisen velkaantumiskierteen annettiin jatkua kohtuuttoman kauan maan todellisiin voimavaroihin nähden. Satojen miljardien markkojen arvoisten valuuttalainojen maksuajan koittaessa on huomattu, että kassan pohjalla on vain pieni osa tarvittavasta rahamäärästä.

Omat rahayksiköt ovat menettäneet kymmeniä prosentteja arvostaan muutamassa kuukaudessa. Se on samanaikaisesti yksi kriisin syitä ja seurauksia.

Vaikka Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kietaissut tukevan avustuspaketin Etelä-Korean kriisistä selviytymisen helpottamiseksi, riippuu maan talouden kehitys kuitenkin viime kädessä sen omien toimien tehokkuudesta.

Niin Etelä-Korean, Thaimaan, Indonesia kuin Malesiankin talouskriisiä on vauhdittanut Japanin talouden kääntyminen alamäkeen. Vielä syksyllä Aasiassa odotettiin, että Japani lähiaikoina pystyy vetämään nousuun koko maanosan talouden.

Aiempien kokemusten perusteella tällaiseen ajatteluun olikin perusteita, mutta maailman toiseksi suurinta taloutta kohdanneet omat vastoinkäymiset ovat viime kuukausina vieneet pohjan tällaisilta toiveilta. Japanilaisten kulutus on vähentynyt tuntuvasti ja suurten yritysten bisnesmielialaa mittaavat indeksit ovat kääntyneet jyrkkään laskuun.

Japanin talous alkaa jo nyt olla nollakasvun tilassa. Sellaiseen ei Aasian talousmahdissa ole totuttu, eikä nykyistä kriisiä edes osattu odottaa, vaikka muu Kaakkois-Aasia on pitkään kamppaillut vaikeuksien kanssa.

Japanin talous ei ole haavoittumaton. Päinvastoin siihen sisältyy riskitekijöitä, jotka lauetessaan ovat sysänneet pankkeja ja muita suuria yrityksiä konkurssiin. Japanin heikkoutena, joka ei hyvinä aikoina ollenkaan näyttäydy, on pankkien kenties liian suuri osuus yritysmaailmassa. Kun yritysten oma pääoma on hyvin vähäinen, tietävät pankkien vaikeudet välitöntä häiriötä koko yritysmaailmalle. Ja päinvastoin.

Japanin pääministeri Ryutaro Hashimoton keskiviikkona julkistama veronalennusohjelma on hätätoimi, jolla parhaimmillaankin on vain vähäiset vaikutukset talouden tervehdyttämiseen.

Ensimmäisinä Aasian kriisin seuraukset joutuvat kokemaan Brasilia ja Venäjä. Erityisesti Japanin vaikeudet heijastuvat Venäjälle, jonne on paljon sijoittunut japanilaista pääomaa.

Venäjän kautta kriisi todennäköisesti heijastuu myös Eurooppaan ja Suomeenkin, vaikka Euroopan unionissa yhä uskotaan suhdannenousun jatkuvan.

Aasian talouskriisi ei taitu ilman poliittisia muutoksia. Etelä-Koreassa voitto presidentinvaaleissa jo meni oppositiolle ja Japanissa on voimakkaasti vaadittu hallituksen eroa.