Wäinö Aaltosen lapsuuden pihamaat

Viime lauantain TS-Extran Aimo annoksessa korjattiin aikaisemmin Pikavisassa esiintynyt virhe Wäinö Aaltosen syntymäkunnan osalta. Kirjoitukseen sisältyi kuitenkin vielä muutama väärä tieto, jotka on syytä oikaista.

Wäinö Aaltosen syntymäkoti ei sijainnut Kyrössä vaan Karinaisten Mäenpään kylässä, jonne pystytettiin 1968 paikallisen Lions-Clubin toimesta luonnonkivinen muistomerkki. Siihen kiinnitetyssä kuparilaatassa on seuraava teksti: Tällä paikalla sijainneessa Uudentalon tilan sivurakennuksessa syntyi kuvanveistäjä, akateemikko Wäinö Aaltonen 8.3.1894.

Tulevan kuvanveistäjän isän räätälimestari Matti Aaltosen tuolloin 5-henkinen perhe muutti alkukesästä 1895 Mäenpään kylästä Tarvasjoen maantien varteen Anttilan Marin pieneen mökkiin, jossa asuttiin vuoden päivät. Seuraavana vuonna perhe muutti Kiukaisten kylään, paikkakuntalaisten Hourulaksi kutsumaan, mielenvikaisten huoltokotina toimineeseen rakennukseen, jossa Aaltosen perhe asui lähes viiden vuoden ajan 1896-1901. Wäinölle syntyi täällä kolmas sisar Elsa. Vuonna 1901 Aaltoset muuttivat Kyrön asemalle Korvan taloon ja pian aivan aseman viereen Tähtiselle, jossa ei kuitenkaan viivytty pitkään.

Räätäli Matti Aaltosen 6-henkiseksi kasvanut perhe muutti pois Karinaisista alkutalvesta 1902. Ei vasta syksyllä eikä elokuussa 1903, kuten laajimman Aaltos-biografian kirjoittaja Esko Hakkila kertoo. Hakkila ei juristina luottanut kaikkien omaisten yhtäpitävään muistitietoon, vaan pitäytyi kirkonkirjojen merkinnässä, jonka mukaan perheen kirjat on muutettu Marttilan seurakunnasta Maariaan 15.8.1903.

Perheen muistitiedon vahvistaa oikeaksi Hirvensalon kansakoulun nimikirja. Sen mukaan Wäinöä kaksi vuotta vanhempi Lempi-sisar on kirjoitettu Hirvensalon kansakouluun 25.8.1902 ja Wäinö seuraavana vuonna 5.5.1903. Wäinön vanhin sisar, vuonna 1883 syntynyt Martta on kertonut allekirjoittaneelle, että Hirvensaloon tultiin hevosella Pitkänsalmen jäätä myöten Wäinön ollessa vasta 7-vuotias.

Aaltosen perhe ei tietenkään muuttanut Karinaisista Turun Hirvensaloon, kuten useimmissa Wäinö Aaltosen elämäkerroissa mainitaan. Hirvensalohan liitettiin Turkuun vasta jatkosodan aikana 1.1.1944. Saari kuului aikaisemmin Maarian kuntaan, joten Wäinö Aaltonen oli siis lapsuudessaan ja varhaisnuoruudessaan maarialainen eikä turkulainen.

Hirvensalossa Aaltoset asuivat kaikkiaan neljässä eri paikassa: 1902 Vastmäessä, 1902-03 Merilän torpassa ja 1903-05 Cederqvistin talossa Honkaistenrannassa (nyk. Moikoisten kaupunginosan alueella) sekä vuodesta 1905 lähtien omassa talossa Lauttarannassa. Tämän kulttuurihistoriallisesti merkittävän räätälinmökin pihapiireineen on lääninhallitus 9.6.1992 määrännyt suojeltavaksi, ja valtioneuvosto on vahvistanut suojelupäätöksen 6.5.1993. Muut kotitalot on purettu.

Turun piirustuskoulun jälkeen Wäinö Aaltonen työskenteli ja ajoittain asuikin Turussa, muuttipa kirkonkirjatkin Turun tuomiokirkkoseurakuntaan 30.9.1916, mutta kotinaan hän piti Hirvensalon Lauttarannassa yhä edelleen lähes Aaltosten aikaisessa asussa olevaa lapsuuskotiaan. Välillä Helsingissäkin oleskellut kuvanveistäjä palasi Hirvensaloon vuonna 1923 uuden ateljeen valmistuttua Lauttarantaan kotimökin välittömään läheisyyteen. Wäinö Aaltonen muutti pysyvästi Helsinkiin 1927, mutta kirkonkirjansa hän vaihtoi pääkaupunkiin vasta 23.5.1930.

Karinaisissa syntynyttä ja Maarian Hirvensalossa varttunutta kansalliskuvanveistäjäämme voidaan toki pitää myös turkulaisena. Wäinö Aaltonen koki opiskelukaupunkinsa itselleen hyvin läheiseksi. Vuonna 1927 hän Turun asemalta Helsinkiin lähtiessään vastasi saattajan kysymykseen, Tottapa takaisin tulet? - Kyllä minä Turkuun takaisin tulen, ja jatkoi hetken kuluttua hiljaa: Turussa on minulla hauta. (Turun Sanomat 30.10.1927).

Antti Lehtinen
Kirjoittaja on Wäinö Aaltosen Seuran puheenjohtaja. Kirjoituksen tiedot perustuvat hänen WA-Seuran vuosikirjaan 1974 laatimaansa tutkimusartikkeliin Lapsuuden pihamaat.