Pääkirjoitus 18.12.1997
Mandelan hyvästit ANC:lle
katkeraa purkausta valkoisiin

Etelä-Afrikan 79-vuotiaan presidentin Nelson Mandelan jäähyväispuhe puolueelleen Afrikkalaiselle kansalliskongressille ANC:lle osoitti, etteivät jännitteet eri väestöryhmien väliltä ole vielä kadonneet, vaikka rotuerottelu muodollisesti jo onkin muutaman vuoden ollut historiaa.

Mandela jätti puoluejohtajan tehtävät ainoalle seuraajaehdokkaalle, 55-vuotiaalle Thabo Mbekille 3000 puoluekokousedustajan suosionosoitusten saattamana. Kokous on koolla pienessä Mafikengin kaupungissa. Mandela itse jatkaa presidentin virassa vielä seuraaviin vaaleihin, eli vuoteen 1999 saakka.

Nelson Mandelalla, joka joutui viettämään valkoisten hallitsemassa Etelä-Afrikassa vankilan muurien suojissa kaikkiaan 27 vuotta, on varmasti vieläkin yhtä ja toista hampaankolossa valkoisia vallanpitäjiä vastaan.

Viime vuosien myönteistä poliittista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä taustana pitäen presidentin hyökkäys tuntuu kuitenkin poikkeuksellisen rajulta. Yli nelituntisessa puheessaan presidentti syytti suoraan valkoisia vastavallankumouksellisesta toiminnasta, jonka tarkoituksena on palauttaa valkoisen rodun ylivalta uudelleen Etelä-Afrikan hallintoon.

Jos Mandelan ajatukset saavat vastakaikua ja täyden tuen myös ANC:n uudessa johdossa, kuten epäilemättä saavat, on maalla edessään vielä kovia aikoja eri väestöryhmien välisten jännitteiden purkamisessa.

Puolueensa johdosta väistyvän Mandelan pahaenteiset syytökset valkoisia poliitikkoja ja liikemiehiä vastaan pantiin heti tuoreeltaan merkille Etelä-Afrikkaa pitkään hallinneen entisen apartheid-puolueen, Kansallispuolueen johdossa. Syytökset vehkeilystä, valheellisesta propagandasta ja poliittisesta sabotaasista leimattiin yksiselitteisesti presidentin vainoharhaisuudeksi.

Etelä-Afrikan tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että rotujen väliset ristiriidat saadaan tasaantumaan ja demokratian tiellä vielä olevat vaikeudet raivatuksi.

Suurella todennäköisyydellä mustien ANC voittaa myös seuraavat valtiolliset vaalit juuri vuosituhannen vaihteen kynnyksellä. Thabo Mbeki on silloin presidentin virkaan yhtä varma ehdokas kuin hän on tänään ANC:n johtoon.

Etelä-Afrikka on maanosan taloudellinen veturi. Siksi on tärkeää, että se pysyy rohkeasti aloitetulla rotujen tasa-arvoisuuden tiellä. Ilman tasa-arvoa ja demokratiaa maan talouskaan ei voi pysyä noususuunnassa.

Etelä-Afrikan tulevan johtajan Mbekin vastuullinen tehtävä onkin vahvistaa yhteiskuntarauhaa nostamalla maan köyhimmän väestönosan elintasoa ja elämänlaatua.

Puoluejohtaja Mbekin mahdollisuudet tämän tehtävän täyttämiseen ovat hyvät. Mandelan tapaisen karisman puuttumisen korvaavat aikaa myöten erinomainen kokemus kansainvälisestä diplomatiasta ja hyvä perehtyneisyys talouskysymyksiin.