Turun tehostettava ensihoitoa

TS/Jonny Holmén<br />Turun seudulle tarvitaan kirjoittajan mielestä ensi tilassa ja nimenomaan ensin ympärivuorokautisesti toimiva ensihoi tolääkäripäivystys. - Johanniitat-yhdistyksen Turkuun puuhaama lääkärihelikopteri esittä ;ytyi runsas viikko sitten turkulaisille kauppatorilla.
TS/Jonny Holmén
Turun seudulle tarvitaan kirjoittajan mielestä ensi tilassa ja nimenomaan ensin ympärivuorokautisesti toimiva ensihoi tolääkäripäivystys. - Johanniitat-yhdistyksen Turkuun puuhaama lääkärihelikopteri esittä ;ytyi runsas viikko sitten turkulaisille kauppatorilla.

Äskettäin on useammankin henkilön ja yhteisön toimesta puuhattu Turkuun lääkärihelikopteria. On tietysti hatunnoston arvoinen asia, jos helikopteriasia järjestyy ilman yhteiskunnan rahoitusta.

Pelkän helikopterin saaminen ei kuitenkaan riitä, vaan vaaditaan vielä paljon työtä ennen kuin se onnistuttaisiin saamaan saumattomasti olemassaoleviin järjestelmiin niveltyen toimivaksi.

Jottei asioiden tärkeysjärjestys unohtuisi, alueemme ensihoidon kehittäminen tuntuu kuitenkin vaativan muutamaa selventävää kommenttia.

Eräänä mittarina ensihoitojärjestelmän laadusta käytetään kammiovärinässä tavattujen sydänpysähdyspotilaiden lopullista selviytymistä, ts. kuinka moni lopulta kotiutuu sairaalasta. Vajaat kymmenen vuotta sitten tämä prosenttiluku oli Turussa 9 ja pari vuotta sitten 17, mikä on lähellä eurooppalaista keskitasoa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Helsingissä vastaava prosenttiluku on 34.

Parinsadantuhannen ihmisen väestöalueella näitä potilaita on tilastojen perusteella arvioiden noin 70 vuosittain, joista siis selviää Turussa noin tusina ja Helsingissä 24. Tämän laskelman perusteella siis Turussa menetetään pelkästään kammiovärinäpotilaita yksi kuukaudessa. Ja tämä on vain yksi potilasryhmä.

Mistä ero sitten johtuu? Palolaitoksien ensihoitajien elvytysvalmius lienee suhteellisen hyvä ja koulutusta on annettu ja saatu. Palolaitos hoitaa niin Turussa kuin Helsingissäkin valtaosan äkillisistä sairaankuljetuksista. Ratkaiseva ero on se, että Helsingissä päivystää lääkäri sairaankuljetuksessa ympärivuorokautisesti.

Tämä mahdollistaa, itse lääkärintyön lisäksi, jatkuvan paikan päällä tapahtuvan laadunvalvonnan ja työpaikkakoulutuksen (aluehälytyskeskus ja ensihoitajat) sekä helpottaa oleellisesti etenkin lääkkeellistä ensihoitoa. Ratkaisevaa on myös se, että ko. lääkäri on jatkuvasti kenen tahansa ensihoitajan konsultoitavissa puhelimitse.

Turkuun perustettiin tammikuussa 1993 Turun seudun lääkäriambulanssin tuki ry. tarkoituksenaan toimia lääkärin saamiseksi turkulaiseen ensihoitoon sekä toisaalta kehittää ensihoitoa sen kaikilla tasoilla.

Laskettiin että ympärivuorokautiseen lääkäripäivystykseen tarvittava rahasumma olisi kaikkineen noin kaksi miljoonaa markkaa vuodessa. Tätä summaa on yritetty saada kokoon monin eri tavoin, mm. kansalaiskeräyksellä ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Myös päättäjiin on oltu yhteydessä lääkäriambulanssin tukiyhdistyksen toiminta-aikana. Turhaan.

Olettaen, että näillä kahdella miljoonalla markalla toiminta saataisiin Helsingin tasolle, tulisi pelastuneen kammiovärinäpotilaan hinnaksi korkeintaan vajaat 170000 markkaa. Ja toisaalta toiminta maksaisi runsaan kympin vuodessa asukasta kohti.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että Turun seudulle tarvitaan ensi tilassa ja nimenomaan ensin ympärivuorokautisesti toimiva ensihoitolääkäripäivystys. Autot, ensihoitajat ja suurin osa tarvittavasta laitteistosta on jo olemassa. Suurin osa väestöstä asuu ruutukaava-alueella, jossa operoi parhaiten nimenomaan ambulanssi.

Helikopterin toiminta-aluetta olisivat varsinaisia taajama-alueita ympäröivät alueet ja saaristo. Nämä kaksi järjestelmää eivät ole vaihtoehtoja vaan toisiaan täydentäviä. Sama lääkäri sensijaan voisi toimia vaikka molemmissa.

Vartiolentue suorittaa tällä hetkellä myös sairaankuljetustehtäviä. Näiden koptereiden lähtöviive (30-45 minuuttia) on kuitenkin aivan liian pitkä verrattuna todelliselta lääkärihelikopterilta vaadittuun noin kolmeen minuuttiin. Toisaalta kevyet helikopterit, jollaisia lääkärihelikoptereina käytetään, eivät kykene lentämään säässä kuin säässä kuten Vartiolentueen koneet.

Nykyinen tekniikka ja kehittyneet lääkkeet mahdollistaisivat pienen teho-osaston tuomisen itse sairastumispaikalle, varsinainen ammattilainen vaan puuttuu edelleen. Valitettavasti vain näyttää olevan niin, että koko sairaanhoitojärjestelmän pääasiallinen tehtävä tällä hetkellä on säästäminen eikä järjestelmien kehittäminen! Mossen hinnalla ei saa Cadillacia, on valittava kumman haluamme.

Arno Vuori
LKT, Anestesiaerikoislääkäri, TYKS

Puheenjohtaja, Turun seudun lääkäriambulanssin tuki ry.