Pääkirjoitus 11.12. 1997
Lentoturvallisuutta
kohennettava

Tutkijalautakunnan mukaan Suomen ilmaliikenteen lennonjohtojärjestelmässä on runsaasti toivomisen varaa.
Tutkijalautakunnan mukaan Suomen ilmaliikenteen lennonjohtojärjestelmässä on runsaasti toivomisen varaa.

Lentokoneiden ajautumiset liian lähelle toisiaan ja muutkin läheltä piti-tapaukset ovat lisääntyneet Suomen ilmatilassa hälyttävästi. Varsinkin kuluneena syksynä on sattunut tapauksia, joissa suuronnettomuus on ollut lähellä. Liikenneministeriö on oikealla asialla ryhtyessään vihdoin tutkimaan, missä tilassa lentoturvallisuus Suomessa todellisuudessa on.

Varsinaisten onnettomuustilastojen mukaan lentoturvallisuus on Suomessa hyvällä tasolla. Reittiliikenteessä olevien matkustajakoneiden tuhoisia onnettomuuksia on sattunut aniharvoin, eikä sellaisia viime vuosilta juurikaan ole kirjattu.

Läheltä piti-tapauksia sen sijaan on viime vuosina sattunut luvattoman usein. Tuoreessa muistissa on kolmen kuukauden takainen uhkaava tilanne, joka syntyi, kun kaksi Finnairin vuorokonetta oli lähdössä samanaikaisesti risteäviltä kiitoradoilta Helsinki-Vantaan lentokentältä. Vähän myöhemmin kaksi vuorokonetta ajautui turvallisuusminimiä lähemmäksi toisiaan Vihdin yläpuolella.

Kun vuoden 1996 alun jälkeen Helsinki-Vantaan lennonjohdon vastuualueella on sattunut kaiken kaikkiaan yhdeksän raportoitua vaara- tai häiriötilannetta, on korkea aika käynnistää tutkimusten lisäksi myös käytännön uudistustoimet.

Olkoonkin, että osa tuoreimmista vaaratilanteista on kirjattava tehostuneen ja tarkentuneen raportoinnin tiliin, ei selviä kasvulukuja pidä vähätellä.

Suomalaisessa lennonjohtojärjestelmässä kaikki osa-alueet eivät selvästikään ole hallinnassa. Järjestelmän toimivuutta selvittänyt tutkintalautakunta tuli syyskuussa siihen tulokseen, että lennonjohtajien koulutusta, toimintatapoja ja työnjohtoa tulisi uudistaa.

Lentoliikenne Suomessa ja varsinkin Helsingin kentällä on lisääntynyt nopeasti. On hämmästyttävää, ettei lentoturvallisuutta varmistavia mekanismeja ole kyetty kehittämään samassa tahdissa kasvavan liikenteen kanssa. Jatkuvasti monimutkaistuvat järjestelmät asettavat suuria haasteita alan koulutukselle, mutta niihin on kyettävä vastaamaan, jos Suomi halutaan pitää lentoturvallisuuden kannalta eturivin maana.

Osa ilmailulaitosta toimii nykyisin liikelaitoksena. Se ei missään tapauksessa saa luoda löysyyttä lentoturvallisuusjärjestelmiin. Pikemmin päinvastoin. Lentoturvallisuuden valvonta on selkeästi säilytettävä asianomaisen hallinnon vastuulla.

Ilmailulaitoksen pääjohtaja Mikko Talvitie on oikeassa todetessaan, että pulmiin on etsittävä syitä eikä syyllisiä. On löydettävä keinot, joilla kovan paineen alla työskentelevien lennonjohtajien taakkaa voidaan keventää. Sitä kautta voidaan myös minimoida inhimillisten erehdysten määrä.