Havaintoja-kolumni:
Plus paikallispuhelumaksu

Tulevan tietäminen kiinnostaa kaikkia. Samaan hengenvetoon moni sanoo, että elämä olisi tylsää, jos tietäisi mitä tuleman pitää.

Tylsää tai ei, mutta halu tietää tuleva ylläpitää ammattikuntaa, joka ennustaa tulevaisuutta.

Tulevaisuus on tunnetusti kuin avoin kirja, pitää vain osata lukea.

Apuvälineenä voi käyttää kristallipalloa, kahvinporoja tai kananluita. Viimeksi mainitut ovat suosittuja kananaivoisten keskuudessa.

Ennustamisessa ei ennustaminen ole olennaista. Tärkeää on rahastaminen. Se antaa ennustamiselle mielen.

Lapintietäjäkin ilmoittaa näkevänsä tulevan. Hän kertoo sen puhelimessa noin 14 markkaa minuutti plus ppm.

Formulakuski Mika Häkkinen sanoa täräytti linnanjuhlissa viisauden, joka sopii kaikkien puhelimella rahastajien motoksi: Hiljaa hyvin tulee.

Tavoitehan on, että maksaja roikkuu langalla mahdollisimman pitkään.

Turussa liikkui 50-luvulla Lapinnoitana tunnettu ilmestys. Hän ei ennustanut mutta ymmärsi rahan päälle.

Horoskoopit ovat yksi ennustamisen suosittu osa-alue. Jo komisario Palmu tiesi, että tähdet kertovat. Kukaan ei vain oikein tiedä, mitä ne kertovat.

Horoskoopit ovat oikein ymmärrettynä harmitonta hupia. Lisäksi niitä luetaan, ei niitä muuten julkaistaisi.

Kun niihin suhtaudutaan vakavasti ja niillä tehdään bisnestä, ne ovat rahastamista siinä kuin mikä tahansa muukin rahastaminen.

Tiede 2000-lehden toimittaja, lehteemmekin kolumnoinut tähtitieteilijä Leena Tähtinen kirjoittaa lehtensä tuoreessa numerossa astrologiasta.

Horoskooppien pohjana on eläinrata. Se koostuu niistä tähtikuvioista, joiden editse Aurinko näyttää kulkevan. Aurinko ei kuitenkaan kulje, Maa kiertää aurinkoa.

Eläinrata jaettiin 12 osaan, jotka nimettiin eläinradan merkeiksi. Nimeäminen aloitettiin kevättasauspisteestä, paikasta jossa Aurinko on kevään alkaessa.

Järjestys on pysynyt, vaikka kevättasauspisteen paikka on Maan akselin hyrräliikkeen takia muuttunut. Parissa tuhannessa vuodessa se on mennyt yhden horoskooppimerkin verran taaksepäin.

Mutta sehän on pientä.

Leena Tähtinen kertoo, miten tähdistöt näyttävät vaeltavan taivaan kannen halki kerran vuorokaudessa. Nekin nousevat idästä ja laskevat länteen.

Mutta: eivät tähdet taivaan kantta vaeltele, Maa pyörii akselinsa ympäri.

Vuorokautinen liike on jaettu 12 osaan. Niitä sanotaan astrologisiksi huoneiksi. Käytössä on muitakin kuin tasajakoja.

Oli jako mikä tahansa, se ei toimi napapiirin pohjoispuolella. Siellä tähdistöt eivät nouse ja laske kuten muualla.

Mistähän Lapintietäjäkin tietonsa ammentaa, ehkä revontulista.

Planeetta viipyy yhdessä huoneessa kaksi tuntia. Siksi ns. oikeaan horoskooppiin tarvitaan myös kellonaika, pelkkä päivä ei riitä.

Jos tähdet ovat huonossa asennossa, nykylääketieteen konstein syntymää voidaan joko nopeuttaa tai jarruttaa ja näin vaikuttaa syntyvän lapsen ominaisuuksiin.

Että höpsistä.

Leena Tähtinen muistuttaa, että olennaista horoskoopissa on tulkinta. Niin on, niistä maksetaan.

Siitä ei piitata tuon taivaallista, että taivaankappaleet eivät ole niissä kohdissa, joiden perusteella tulkintojen pohjat on aikanaan laadittu.

Kun horoskoopissa Kuu on Vesimiehessä, todellisuudessa Kauriin tähtikuvio voi möllöttää Kuun taustalla.

Horoskooppeihin ja muihin ennustuksiin pätee tuttu sanonta: vastuu on kuulijalla, tässä maksavalla kuulijalla.

Ja niin kauan kuin on kysyntää, on tarjontaakin. Ostaa moni kirjojakin.

Ero, se pieni mutta tärkeä, on siinä, että kirjanostaja tietää, että satukirjan saa kun satukirjan ostaa.

Tämän lukaisuun menee nelisen minuuttia. Lapintietäjän taksoilla se olisi puhelimessa kuultuna kuutisenkymppiä, plus paikallispuhelumaksu tietenkin.

Kirjoittaja Raimo Vahtera on Turun Sanomien päätoimittaja.