Itsenäisyys ennen
itsenäisyyttä

Itsenäisen Suomen täytettyä 80 vuotta on myös käsitteen itsenäisyys sisältö tullut keskustelun ja uudelleentulkinnan kohteeksi. Se kai kuuluu poliittiseen retoriikkaan. Valtakunnan päämies totesi tv-haastattelussa, että Suomen itsenäisyys on EU:n myötä lisääntynyt. Näin myös komissaari Erkki Liikanen haastattelussa, joka oli otsikoitu Emun jälkeen Suomi on itsenäisempi kuin ennen (TS 7.12.).

Näissä haastatteluissa itsenäisyys on ymmärretty pienen kansakunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisenä, taloudellisena kasvuna, hyvinvoinnin lisääntymisenä jne. Näin ajatellen itsenäisyys meni tai väheni, kun markkinat vapautuivat 1980-luvulla.

Tällainen itsenäisyyden tulkinta on epähistoriallinen. Sitä eivät itsenäisyyden puolesta taistelleet sukupolvet tunteneet. Tehdäänpä pieni ajatuskoe. Suomella olisi autonomian ajalla ollut suurempi itsenäisyys (uuden tulkinnan mukaan) kuin 1917 tapahtuneen Suomen itsenäistymisen jälkeen. Itsenäisyyttä tavoittelevassa Suomessa pelimerkit vähenivät kummasti, kun Suuri idän kansa katkoi kahleitansa, jonka seurauksena itäraja sulkeutui ja kauppa tyrehtyi. Myös Saksan tappio I maailmansodassa vaikeutti Suomen asemaa.

Käsitteet on pidettävä selvinä. Itsenäisyys on jotain muuta kuin vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä, taloudellista kasvua ja hyvinvoinnin lisääntymistä. Yya-sopimus, Maastrichtin sopimus sekä EU:hun ja Emuun liittyminen kaventavat itsenäisyyttä, mutta antavat jotain muuta - toivottavasti arvokasta - sen tilalle.

Kauko Puottula