Lainaamisen pitää
olla maksutonta

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) on ehdottanut, että kirjojen lainaaminen kirjastoista voisi olla maksullista. Lainamaksut johtaisivat tilanteeseen, jossa kansalaiset vähentäisivät kirjojen lainaamista ja lukemista huomattavasti. Kaikkein köyhimmät kansalaiset joutuisivat lopettamaan lukemisharrastuksensa kokonaan.

Kirjastot ovat vielä toistaiseksi pystyneet vastaamaan lisääntyneeseen palvelujen kysyntään, vaikka resursseja on vähennetty 1990-luvulla huomattavasti. Käyttömenot per asukas putosivat viidessä vuodessa yhdeksän prosenttia. Huolestuttavaa on, että kuntien väliset erot ovat kasvaneet varsin suuriksi.

On arvioitu, että 60-80 prosenttia suomalaisista käyttää kirjastojen palveluja. Vuonna 1991 Suomessa oli 1125 kirjastoa. Vuonna 1996 niiden määrä oli vähentynyt 1006:een. Myös kirjastoautojen määrä oli vähentynyt. Kirjastokäyntien määrä oli vuonna 1996 65 miljoonaa. Viidessä vuodessa kasvua oli 23 prosenttia. Lainojen määrä oli kasvanut 17 pros. Vuonna 1996 lainoja oli peräti 104 miljoonaa kappaletta.

Laman aikana kirjojen lainaaminen kirjastoista on lisääntynyt. Lukeminen on tärkeä harrastus myös monille niille, jotka ovat joutuneet työelämän ulkopuolelle. Miksi kirjastopalvelut pitäisi ottaa pois niiltä, joiden elämä toimeentulotuen tai työmarkkinatuen varassa on muutenkin tukalaa?

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan hallituksen esitystä uudeksi kirjastolaiksi. Esityksen tarkoituksena on edistää kaikille yhtäläistä mahdollisuutta ajanmukaisiin ja laadukkaisiin kirjasto- ja tietopalveluihin asuinpaikan tai varattomuuden sitä estämättä.

Voimassa olevan kirjastolain 7:n mukaan kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Se merkitsee sitä, ettei yksittäiseltä kirjaston käyttäjältä voida periä maksuja edellä mainitusta kirjaston käytöstä. Mielestäni näin pitää olla jatkossakin.

Nyt tarvitaan määrätietoista työtä ja taloudellisia panostuksia kirjastopalvelujen kehittämiseen. Suomen tulevaisuus on sivistyksessä. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan kirjastoja. Tietoyhteiskuntakehityksen yksi uhka on, että osa kansalaisista jää sen ulkopuolelle. Sivistyksen ja tasa-arvon periaatteista tinkiminen ei sovi omaan yhteiskuntanäkemykseeni. Valtiovarainministeri Niinistön ehdotus johtaisi tilanteeseen, jossa sivistys ei olisi oikeus, vaan etuoikeus.

Liisa Hyssälä
kansanedustaja (kesk)
eduskunnan kirjaston hallituksen jäsen