Kolumni/Heikki Vento:
Ihmiset ja ketut rauhaan

Itsenäisen ja vapaamielisen Suomen 80-vuotisjuhlaan liittyy kaksi merkittävää ampumasuoritusta. Antti Rokka, useimmiten Reino Tolvanen ja nyt Paavo Liski, tappaa joka itsenäisyyspäivä joukon ryssiä yhdeksi kasaksi.

Markku Kuisma otti viikonvaihteessa haulikon ja oikeuden omiin käsiinsä ajaessaan kettutarhalle tunkeutuneet eläinsuojelijat pois. Kuisman kotirauha ja elanto olivat neljättä kertaa uhattuina.

Rokalla ja Kuismalla on henkilökohtaiset perusteet toimia kuten he toimivat. Rokka haki takaisin maitaan Kannakselta. Kuisma yritti pitää elinkeinonsa harjoittamisen omassa hallinnassaan. Kumpikaan ei tunnu luottavan esivaltaan. Jos valtio ei takaa turvallisuutta, silloin puolustaudutaan itse. Hätä ei lue lakia.

Eläinsuojelijoiden toiminta on siirtynyt lain väärälle puolelle. Samoin Kuisman. Hulluus ja hullunrohkeus ovat saanut vallan. Mistä tämä johtuu.

Jos ovat järisyttäviä Orimattilan tapahtumat, samaan sarjaan ponnisti heti sisäministeri Jan-Erik Enestam.

Enestam ehätti ymmärtämään ihmisen vahingoittamista aseella. Ministerin mielestä tilanteen rauhoittaminen kuuluu aktivisteille. Uskomaton ajatus, että ministeri siirtää vastuun järjestyksen palauttamisesta niille, jotka ovat syyllistyneet rikolliseen toimintaan.

Järjestyksen ylläpito ei kuulu aktivisteille. Suomessa on eduskunta, jonka jäsen Enestamkin on, säätänyt lailla kansalaisten koskemattomuudesta ja elinkeinovapaudesta.

Lakien mukaan järjestyksen valvonta ja palauttaminen kuuluvat poliisille, jonka toiminnasta korkeimman poliittisen vastuun kantaa sisäministeri Enestam. Tästä ministerin on turha kiemurrella ulos.

Ministeri ehti ymmärtää Kuisman tekoa. Hätäinen lausahdus haiskahtaa hätäsellaiselta. Näin siksi, kun tiedetään, että moni turkistarhaaja puhuu äidinkielenään ruotsia.

Ymmärtäminen on outo sana, kun kyseessä ovat ihmiset. Suomessa vain poliisilla on oikeus ampua. Yhdysvalloista ei kannata ottaa mallia ja ryhtyä perustamaan kansallisia kivääriyhdistyksiä.

Äärieläinsuojelijat ovat jo ottaneet mallia ulkomailta. Toiminta on hyvin järjestettyä. Eläinsuojelun hoitaminen cheguevaralaisin keinoin johtaa markkinayhteiskunnassa vain tuomioihin ja vääristyneeseen keskusteluun tarhauksesta ja eläinsuojelusta.

Äärieläinsuojelijat tekevät hallaa niille, jotka uskovat keskusteluun ja järjestyneeseen vaikuttamiseen. Toisaalta ammuskelu ministerin ymmärtämyksen säestyksellä jäytää tuottajien ja poliisin uskottavuutta.

Antti Rokka tappoi omasta mielestään vihollisia. Hän teki sen pakotettuna. Pakottajalla oli laki puolellaan ja Rokalla henkilökohtainen motiivi. Nyt eläinsuojelijat ja ammuskelija ovat samalla puolella, lain väärällä puolella.

Lain antamat valtuudet ovat poliisilla, joiden pitää rauhoittaa tilanne. Tuleeko tuomioita, se on riippumattoman oikeuslaitoksen asia.

Turkisten käyttö on kuluttajien vallassa. Turkistarhauksessa on se pulma, että Markku Kuisman lopettaessa tilalle tulee turkiksia alueilta, joiden lastenkoditkaan eivät kelpaa Kuisman ketuille.

Ongelma on sama kuin keskustelussa ydinvoiman lisärakentamisesta. Suomessa asiat hoidetaan suhteellisen turvallisesti, erään rajan takana voimalat toimivat, ruostuvat ja vuotavat.

Kirjoittaja on Turun Sanomien uutistoiminnasta vastaava toimituspäällikkö.