Päivän Pistot -kolumni
Aimo Massinen:
Suhteellista itsenäisyyttä

Siniristiliput nousevat tänään salkoon Suomen 80. itsenäisyyspäivän kunniaksi. Kynttilät sytytetään ikkunoihin kansallisen riippumattomuuden merkiksi. Kauniit puheet siivittävät juhlatunnelmaa.

Tasavallan presidentti kättelee kaikki kansakunnan valioiksi itsensä luulevat Linnassa. Jokavuotinen seremonia on välttämätön suomalaisen itsetunnon ja kansallisen kateuden ylläpitämiseksi.

Tasavallassa siis kaikki hyvin? Vai onko kaikki pelkkää itsepetosta? Vetääkö itsenäisyytemme viimeisiään?

Suomi on ollut kohta kolme vuotta EU:n jäsenmaana ja liittynee pian myös Euroopan talous- ja rahaliitto Emun jäseneksi. Tästä meillä on tiukka yksimielisyys, vaikkakin vielä vähemmistön yksimielisyys.

Itsenäisyyttä ja yksimielisyyttä me emme väsy ylistämästä.

Me vakuutimme kilvan toisillemme, miten itsenäisiä me olimme YYA-Suomessa. EU-Suomessa me olemme vielä itsenäisempiä. Emu-Suomessa me olemme kaikkein itsenäisimpiä, kun pääsemme mukaan kaikkein pyhimpään, Euroopan ytimeen.

Akateemikko Paavo Haavikko on sanonut, että meitä ohjaa neljän kopla: kapitalistinen talous, sosialistinen hallinto, monopolistinen tuotanto ja korporatiivinen hallinto.

Jos tähän liitetään vielä hajautetusti keskitetty mediapropaganda, ollaan suomalaisen elämänmuodon äärellä, ellei peräti ytimessä.

Milloin maa on itsenäinen? Saiko Suomi todellakin itsenäisyytensä 6.12.1917, kuten meitä kaikkia on jo viimeistään alakoulussa opetettu?

Alku oli haparointia. Itsenäisyysjulistuksen sisällöstä äänestettiin. Ja itsenäistymisen jälkeen jotkut kävivät vapaussotaa, jotkut toiset vain kapinoivat.

Ns. itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä isänmaata ei kokenut itsenäiseksi, vapaaksi maaksi ainakaan äärivasemmisto. Monet heistä viettivätkin poliittista itsenäisyyttään vankiloissa, joiden kalteri-ikkunoita eivät sinivalkoiset kynttilät valaisseet.

Skp:n entinen puheenjohtaja Aarne Saarinen,84, katsoo Suomen todellisen itsenäisyyden alkaneen vasta vuodesta 1944. Hänelle siis NL:n valvontakomissionkin valvoma itsenäisyys oli todellisempaa kuin ns. ensimmäisen tasavallan aika.

Sinnikkäät suomalaiset selvisivät idän karhun kynsistä, jälleenrakensivat maan ja tekivät tästä todellisen hyvinvointivaltion. Minusta on upeaa, että esimerkiksi rakas äitini voi tekolonkkineen vammaislain perusteella ajaa joskus Savonlinnan kaupungin kustannuksella taksilla vaikkapa bingoon.

Mainio dokumenttisarja Oi kallis Suomenmaa palauttaa itsenäisyytemme raskaat ja rakkaat vuosikymmenet kuvina verkkokalvoillemme.

Suomen kansan itsenäisyyden ja isänmaallisuuden tunne lienee ollut huipussaan tämän ja viime vuosikymmenen vaihteessa, kun alkoivat talvisodan 50-vuotisjuhlallisuudet, joista ei tahtonut tulla loppua lainkaan. Ilman syvää lamaa juhlat jatkuisivat varmasti ilman vieläkin.

Oliko siis Suomen itsenäisyys suurinta juuri talvisodan aikana? Silloin saimme taistella itsenäisyytemme puolesta ihan yksin ja itsenäisesti. Hitler ja Stalin olivat päättäneet kohtalostamme keskenään kysymättä meiltä mitään.

Tätä itsenäisyyspäivää juhlisti sopivasti presidentti Boris Jeltsin Karjala-keskustelun kiellollaan. Viipurin evakko Martti Ahtisaari hoiti kiusallisen tilanteen tyylikkäästi.

Suomalaisilta ei saa koskaan viedä Karjala-unelmaa. Keskustelun kieltämistä typerämpää olisi vain Karjalan palauttaminen.

Venäläiset eivät voisi maksaa meille niin paljon, että niin suuri ongelma - ihmisineen tai ilman - kannattaisi riesaksemme ottaa.

Vai pitäisikö koko Karjala-kysymys antaa taivaan isän tai kansainvälisen oikeuden huomaan? Silviisii sukkelast haasto kokoomuksen tuleva presidenttiehdokas, Karjalan tyttö Riitta Uosukainen.

Itsenäisyys on aina suhteellinen käsite. Me voimme jäädä Emun ulkopuolelle ihan itsenäisesti, mutta itsenäisyytemme siitä ei välttämättä vankistuisi.

EU ja Emu eivät ole varmasti ikuisia organisaatioita ja todennäköisesti ne hajoavatkin 20-30 vuoden kuluessa omaan mahdottomuuteensa, mutta tällä hetkellä ne takaavat varmimmin rauhan ja hyvinvoinnin jatkumisen Euroopassa. Suomenkin itsenäisyys kannattaa suhteuttaa tähän näköalaan.

Siis suhteellista itsenäisyyspäivää, isänmaasta ylpeät suomalaiset!

Kirjoittaja Aimo Massinen on Turun Sanomien päätoimittaja.