Pääkirjoitus 5.12.1997:
Jeltsin jakeli Ruotsissa
rehvakkaita lausuntojaan

Venäjän presidentin Boris Jeltsinin ja hänen 200-jäsenisen valtuuskuntansa historiallinen valtiovierailu Ruotsiin on osoittautunut ennen kaikkea turvallisuuspoliittisten yllätysten matkaksi. Vaikka etukäteen arvioitiin pääpainon olevan kauppapoliittisissa neuvotteluissa, varastivat Jeltsinin rehvakkaan löysät puolustus- ja turvallisuuspoliittiset lausunnot suurimman huomion vierailun tapahtumavirrassa.

Presidentti Jeltsin esiintyi useaan otteeseen niin mahtipontisesti ja yllätyksellisesti, etteivät hänen omat lähimmät avustajansakaan tahtoneet pysyä vauhdissa mukana. Vielä vaikeampaa oli valtiovieraan isäntien ymmärtää presidentin lausuntoautomaatista pulppuavien esitysten sisältöä.

Ensimmäisen kerran Jeltsin pökerrytti niin isäntänsä kuin omatkin joukkonsa ilmoittamalla tiistaina, että Venäjä supistaa ydinasearsenaaliaan kolmanneksella yksipuolisesti. Samassa yhteydessä hän teki Saksasta ja Japanistakin ydinasevaltoja.

Myöhemmin presidentin avustajat selittivät hänen puheensa vain keskustelun avaukseksi. Yksipuolista supistamista ei pidä heidän mukaansa ottaa kirjaimellisesti.

Toisen kerran Jeltsin sävähdytti kuulijoitaan ilmoittamalla keskiviikkona vähentävänsä asevoimia Luoteis-Venäjällä 40 prosenttia. Tätäkin lausuntoa avustajat korjailivat parhaansa mukaan ja selittivät leikkauksista päätetyn jo paljon aikaisemmin.

Mitä nämä ja useat muut kohulausunnot, jotka annettiin vieraalla maaperällä, sitten kertovat esittäjästään? Nähtävästi ainakin sen, että Jeltsin jatkaa edelleen varsin suurpiirteisten lausuntojen antamista. Kenties ne kertovat myös siitä, että vanheneva presidentti on käymässä entistä arvaamattomammaksi. Ehkä hän on myös jäämässä vähän syrjään nykyhetkestä.

Jeltsin on kuitenkin suurvallan päämies ja hänen asemassaan olevalta on totuttu odottamaan ja myös saamaan täsmällisiä tai ainakin paikkansa pitäviä lausuntoja asioista, jotka koskevat ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä.

Varsinkaan Jeltsinin Luoteis-Venäjän joukkojen supistamista koskeva lausunto ei sinänsä sisältänyt mitään uutta. Supistamisaikeet ovat olleet suomalaistenkin tiedossa. Kysymys on kuitenkin lähinnä paperidivisioonien sulauttamisesta toimiviin joukkoihin ja joidenkin merikelvottomien sotalaivojen poistamisesta kirjanpidosta.

Jeltsin kenties vain pyrki ottamaan tarjolla olevan julkisuushyödyn näistäkin supistuksista. Mahdollista myös on, ettei presidentti enää ole täysin selvillä, missä joukkojen supistamisessa todellisuudessa mennään.

Käydessään vuoden 1996 presidentinvaalien vaalikampanjaansa Jeltsin ilmoitti lakkauttavansa asevelvollisuuden kokonaan Venäjällä ja perustavansa ammattilaisten armeijan vuoteen 2000 mennessä. Kaikki asiantuntijat tiesivät jo silloin, että lausunto on mitättömyys ja sellaisena se on vähin äänin unohdettukin.

Valtiovierailun tärkein taloudellinen tavoite oli kaasuputken rakentaminen Venäjältä Ruotsin kautta läntiseen Eurooppaan. Hanke on tärkeä Venäjälle, mutta ruotsalaiset suhtautuvat siihen edelleen kohteliaan nihkeästi. Sen selvittämistä luvattiin kuitenkin jatkaa. Kaasuputki ja muut kaupalliset hankkeet jäivät täysin presidentti Jeltsinin kohelluksen omaisen käytöksen alle huomioarvossa.