Suomi 1947 -kolumni
Veli Junttila:
Sijaiskärsijämme

Maamme 30. itsenäisyyspäiväksi 1947 Helios Oy:n johtaja Eino Partanen asetti Helsinkiin Mannerheimintie 10:n näyteikkunaan sotasyyllisten kuvat Suomen lippujen ja kynttiläin kera. Kahdeksan kuvan yläpuolelle hän tekstasi pahville Sijaiskärsijämme. Partanen joutui raastupaan syytettynä yleisen rauhan häirinnästä, ilkivallasta ja viranomaisten halventamisesta.

Poliisi huomasi näyteikkunnan itsenäisyyspäivänä kello 14.20. Kun Partaseen ei saatu yhteyttä ikkuna peitettiin ulkoapäin noin 15.30. Toimenpide tehtiin komisario Pentti Mehtosen Hietaniemen poliisipiirille tekemän ilmoituksen johdosta.

Partanen kertoi poliisikuulustelussa somistaneensa ikkunan 5. päivän iltana ja poistaneensa sen verhon itsenäisyyspäivän aamuna. Hän oli seurannut liikkeestään ohikulkijain reaktioita ja todennut, että ihmiset olivat katsoneet ikkunaa yleensä suurella mielenkiinnolla, jopa innostuneena. Vain kahdessa tapauksessa oli havaittavissa selvää närkästystä. Partanen oli tarkkaillut ohikulkijoita myös siksi, koska pelkäsi äärimmäisen vasemmiston ilkivaltaa liikettään kohtaan.

Ikkunaa kävi katsomassa myös kommunistinen sisäministeri Yrjö Leino.

Kun Partanen huomasi ikkunnan peitetyksi, hän tyhjensi sen, asetti tilalle tavanomaista valokuvausalan tavaraa ja pani viereiseen näyteikkunaansa liput, kahdeksan kynttilää ja kahdeksan leijona puuveistosta, mutta jätti valokuvat ja kyltin pois.

Partasen mielestä Risto Ryti ja muut sotasyyllisiksi tuomitut eivät olleet sen suurempia syyllisiä kuin muutkaan kansalaiset, vaan sijaiskärsijöitä. Hän halusi tämän ilmauksen yleistyvän sotasyyllisten sijaan.

Oikeudenkäynnissä 20.1.19948 Partanen kiisti syytteet ja erikoisesti sen, että hän olisi toiminut jonkin poliittisen järjestön hyväksi. -Kun lopullinen rauha oli solmittu ja valvontakomissio poistunut maasta, Partanen voikin kysyä viattomasti Mutta eikö Suomi ole vapaa ja itsenäinen valtakunta.

Hän kysyi myös rauhansopimuksen pykälää, joka määrää juhlaikkunan somistaminen tarkastettavaksi ennakkoon jossakin, Ehkäpä Vapaan Sanan toimituksessa?

Oikeudenkäynnistä tuli näkyvä tapahtuma, sillä syytetyn avustajana esiintyi tohtori Mikko Erich, joka oli ollut Väinö Tannerin puolustusasianajajana sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Erich vaati kanteen kumoamista ja pitkässä puheessaan kävi läpi jatkosodan poliittisen historian ajopuuteorian hengessä. Erich kiisti erityisesti syytteen viranomaisten halventamisesta Sijaiskärsijämme--ilmaisua käytettäessä.

Raastuvanoikeus päätti äänestyksen jälkeen, että Partanen ei ole syyllinen. Äänestyksessä vähemmistöön jäänyt oikeuden jäsen olisi langettanut 100 markan sakon ilkivallasta.

Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.