Pääkirjoitus 25.11.1997
Selvitysmies Wahlroos
pöllyttää perusteellisesti

Selvitysmies Björn Wahlroos ja ministeri Jouko Skinnari.
Selvitysmies Björn Wahlroos ja ministeri Jouko Skinnari.

Rahoitus- ja vakuutusvalvonnan uudistamista valmistellut selvitysmies Björn Wahlroos onnistui julkistamaan esityksensä keskellä tupo-neuvottelujen tuoksinaa. Vaikka selvitysmies hävisi uutiskilvan, huomiotta hänen työnsä ei suinkaan jäänyt. Päin vastoin, lunta tuli kinoskaupalla tupaan niin ay-liikkeeltä kuin nykyjärjestelmän virkamieskellokkailta.

Wahlroos ehdottaa odotetusti finanssivalvonnan keskittämistä yhdelle viranomaiselle. Pohjoismaisen mallin mukaan kontrollia varten perustettaisiin uusi organisaatio, Finanssitarkastus, jonne siirrettäisiin Suomen Pankin suojista rahoitustarkastus Rata ja sosiaali- ja terveysministeriön alainen vakuutustarkastus.

Ehdotuksen pontimena on rahoitusmarkkinoita myllertävä muutos, joka häivyttää finanssitoiminnan perinteisiä rajoja. Sijoitus- ja vakuutuspalveluja tarjotaan yhä enemmän ristiin. Erityisesti pankkien perustamat henkivakuutusyhtiöt ovat lohkaisseet huomattavan siivun vakuutuslajin markkinakakusta.

Selvitysmies katsoo, että integroituvien markkinoiden oloissa tarvitaan keskitettyä kontrollia. Järjestely on hänen mukaansa paras keino taata valvonnan puolueettomuus ja voimavarojen tehokas käyttö.

Toinen tärkeä peruste on pankki- ja vakuutustarkastuksen irrottaminen lainvalmistelusta ja normien annosta. Tässä Wahlroosin kritiikki osuu kipeästi sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastoon, jonka kaksoisroolia hän arvostelee syystä hyvän hallintotavan ja yleisten yhtiöoikeudellisten periaatteiden vastaiseksi.

Vauhtiin päästyään selvitysmies pöllyttää pontevasti myös nykyistä työeläkejärjestelmää. Hän vaatii eläkkeitä hoitavien vakuutusyhtiöiden vallanjakoon pikaista korjausta. Wahlroosin mielestä työeläkejärjestelmä on joko koottava tiukasti julkisen virkavastuun alle tai valta ja vastuu on annettava selkeästi yhtiöiden omistajille.

On tuskin yllätys, että sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Tarmo Pukkila torjui oitis vakuutusvalvonnan siirtämisen pois ministeriöstä. Hän edustaa ay-liikkeen tavoin näkemystä, jonka mukaan lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen liittyy liian vahva yhteiskunnallinen intressi, jotta se voitaisiin irrottaa poliittisen ja korporaatiovallan ohjauksesta.

Käytännössä intressi tarkoittaa satojen miljardien markkojen työeläkevaroja ja niiden käytöstä päättämistä. Siksi ay-liike ei hevin luovu läänityksistään työeläkeyhtiöissä.

Palkansaajajärjestöt ovat rahoitus- ja vakuutusvalvonnan yhdistämistä vastaan, koska ne pelkäävät, että vakuutettujen varat voivat joutua pankkitoiminnan tähden uhatuksi. Viittaus äskeisen pankkikriisin opetuksiin saa perustelun kuulostamaan lähes uskottavalta.

Kansallisen pääomavarannon hukkaantumista suurempi riski lienee kuitenkin se, miten eläkevarat kyetään sijoittamaan niin, että nykyisenlaiset edut ovat mahdollisia myös tuleville ikäpolville, miten kotimaiset vakuutusyhtiöt pärjäävät kiristyvässä kilpailussa ja miten vastaisuudessa vältetään henkiyhtiön Suomen tapauksen kaltaiset varallisuusoikeuden ongelmat.