Kirjoittajavieras
Timo Teinonen
Liedon yläasteen
kauheus

Turun Sanomat kertoi 8.11. Tarvasjoen kunnan harkitsevan edelleen oman yläasteen perustamista. Olen kauan ihmetellyt, mikä on hankkeen perimmäinen motiivi. Miksi alle 2000 asukkaan kuntaan kannattaisi perustaa oma yläaste?

TS:n uutisesta löytyi vihdoin vastaus: Päällimmäisenä perusteluna ratkaisulle esitetään Liedon 680 oppilaan yläasteen kauheutta. Häiriökäyttäytyminen ja sopeutumattomuus on suurta. Huumeiden käyttö on lisääntynyt myynnin ollessa kohtalaisen helppoa.

Olen seurannut yläasteen asioita monesta näkökulmasta, 17 vuotta Tarvasjoen asukkaana ja muun työn ohessa Liedon koulukeskuksen lääkärinä. Kaksi lastani on jo Liedon yläasteen läpikäynyt.

En voi yhtyä Liedon yläasteesta esitettyyn uhkakuvaan. Koulu kestää varmasti vertailun Turun yläasteisiin.

Huumeisiin pitää aina suhtautua vakavasti, eikä niistä tulisi harkitsemattomasti edes puhua julkisesti. Vuonna 1995 oppilaille tehdyn kyselyn mukaan Liedon yläasteen 8. luokan oppilaista 94 prosenttia ei ollut kokeillut huumeita, kun vastaava luku Turussa oli 79 prosenttia. Liedossa 1-3 kertaa kokeilleita oli 5 prosenttia eli yhdeksän nuorta. Useammin kokeilleita oli 1,5 prosenttia eli kolme nuorta.

On selvää, että suuressa koulussa esiintyy häiriökäyttäytymistä enemmän kuin pienessä. Käsitykseni on, että Liedon yläasteella tällaiseen käyttäytymiseen puututaan erilaisella ripeydellä kuin monissa pienissä ala-asteen kouluissa, joissa helposti eletään sen harhan vallassa, että meillähän ei kiusaamista esiinny.

Kyllä häiriökäyttäytyminen ja päihteiden käyttö sikiää maaseutumiljöössäkin ilman ulkopuolisia vaikutteita. Murrosikää ei voi välttää syrjäkulmillakaan.

Pidän epärealistisena ajatusta, että Tarvasjoen nuoria voitaisiin suojella häiriökäyttäytymiseltä pitämällä heidät omana eristettynä joukkonaan seurakunnan päiväkerhosta peruskoulun loppuun.

Tarvasjoen nuoret ovat joskus poikkeuksellisesti jatkaneet samana opetusryhmänä yläasteella, mutta kokemukset tästä ovat huonot. On ollut eduksi sekoittaa opetusryhmiä yläasteelle siirryttäessä. Jos nuoremme eivät pärjää Liedossa, miten sitten Suomessa ja EU:ssa?

Nuoren oman kehityksen kannalta on eduksi vaihtaa välillä viiteryhmää. Se antaa nuorelle uuden mahdollisuuden menestyä sekä kaverisuhteissa että opiskelussa - toisin sanoen päästä eroon jo muodostuneesta nokkimisjärjestyksestä kaveripiirissä ja tuttujen opettajien jo muodostuneista käsityksistä, sekä hyvässä että pahassa. Tämä etu ilmenee nuoren havainnossa, että minä voin olla muutakin ia enemmän kuin mitä minusta on totuttu ajattelemaan ja mitä itsekään kuvittelin.

Kirjoittaja on tarvasjokelainen terveyskeskuslääkäri.