Suomi 1947 -kolumni
Veli Junttila:
Lakko vailla myötätuntoa

Virkamiesten ja valtiovallan väliset palkkakiistat kärjistyivät lakoksi marraskuun 26. päivästä 1947 alkaen. Noin 40000 valtion virkamiehen lakko pysäytti valtion hallintokoneiston sekä postin, lennättimen, puhelimen ja rautatiet. Lakkolaisiin kuului myös 12000 opettajaa.

Myös vastapuolella eli valtiolla oli kovat piipussa. Virkamiesten korotusvaatimukset torjui lakkoa edeltäneenä iltana itse eduskunta, joka hyväksyi vaadittua pienemmät lisäedut. Pääministeri Mauno Pekkala ilmoitti jo ennen lakon alkamista, että kyseessä on tahallinen virkarikos. Hallitus toivoo kaikkien lainkuuliaisten kansalaisten apua laittoman lakon torjumiseksi.

Hallitus teki parhaansa lakkorintaman hajottamiseksi. Maatalousministeri Wihtori Vesterinen vetosi erityisesti vanhimpaan ja vastuunalaisessa asemassa olevaan virkamiespolveen, jonka perinteenä on ollut lainkuuliaisuus ja velvollisuudentunto. Vesterinen kehotti lukuisia virkamiehiä - nimikkeeltä mainiten mm. keskusvirastojen jäseniä ja säätiedotushenkilökuntaan - palaamaan töihin.

Hallitus ilmoitti, että sen jälkeen kun eduskunta on tehnyt asiasta päätöksensä, hallitus ei voi aloittaa uusia neuvotteluja.

Lakon jatkuessa 27. päivänä ministerivaliokunta ja lakkolaiset olivat neuvottelukosketuksessa, mutta tuloksetta. Seuraava päivänä julkisuuteen toimitetut tiedotteet ovat malliesimerkki juuttuneen neuvottelutilanteen informaatiosodasta.

-Valtioneuvoston tiedotteen mukaan aiotun lakon laajuus on lukuisten työhön palaamisten johdosta supistunut. Varsinkin monet lakkoon epäilevästi suhtautuvat korkeat virkamiehet ovat jo työssä. Valtioneuvosto on todennut myös tyydytyksellä, että sanomalehdistö on tuominnut lakon yksimielisesti.

Lakon rakoilu näkyy siitä, että viranomaisten puhelinyhteydet kaupunkien taajamien välillä toimii, lennättimet toimivat ja rautatieliikenteen käynnistämiseksi ponnistellaan.

-Valtioneuvosto ilmoitti ryhtyneensä kutsumaan reserviin kuuluvia lakkolaisia ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Samalla niiden virkamiesten, jotka ovat lakossa 1. joulukuuta, palkanmaksu siirrettiin joulukuun viimeiseksi päiväksi.

Sisäministeriö antoi vielä määräykset miehittää posti-, lennätin- ja puhelintoimistot, jotta lakkolaiset eivät voi käyttää tiedotusvälineitä hyväkseen. Näitä välineitä vartioi poliisi, joka voi tarpeen tulleen kutsua sotaväkeä avukseen.

Opetusministeri Eino Kilpi kehotti opettajia palaamaan työhön ja muistutti: Opettajien työhän oikein käsitettynä ei koskaan ole eikä saata olla mikään palkkatyö. Opettajan työn täytyy olla asianomaisen kutsumus. Siihen sisältyy suuri vastuu nuorista ihmisistä.

Mielenkiintoinen piirre on SAK:n esiintyminen. SAK joka oli muutama viikko aikaisemmin uhannut yleislakolla, tuomitsi virkamieslakon jyrkästi, koska se aiheuttaa kärsimyksiä palkkatyöläisille ja myös vakavia poliittisia seurauksia yhteiskunnalle.

Lakkolaiset puolestaan kertoivat lehtitiedotteessa, että lakko jatkuu vähentämättömällä voimalla ja jopa laajentuneena. Ministeri Vesterisen vetoomuksella ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta. Lakkolaiset kertoivat myös, että esimerkiksi radiouutisten tiedot keskusvirastojen lakon murenemisesta ovat perättömiä, virastoissa työskennellään sovittujen lakkorajojen puitteissa. Lakkolaiset saivat tiedotteessa myös laajasti perustella vaatimuksiaan.

Lakko päättyi kaksi päivää kestettyään täydelliseen vyörytykseen. Päätepisteenä oli lakkojohdon käynti presidentti J.K. Paasikiven luona 28.11. aamupäivällä. Käynnin jälkeen Virkamiesliitto ilmoitti välittömästi lopettavansa lakon maan parhaaksi. Uskokoon ken tahtoo, mutta Hänen Hirmuisuutensa oli tiedotteen mukaan ystävällisin, mutta vakavin sanoin kehottanut virkamiehiä palaaman työhönsä.

Hallitus antoi työnpalaaville vielä 29.11. tiedotteeseen kunnon potkun: Tällainen lakko sisältää kolminkertaisen petoksen: petoksen yhteiskuntaa kohtaan, johon kuuluu ja jota palvelee, petoksen oman yhteiskuntaluokan arvonantoa ja perinteitä kohtaan, petoksen yksilön oikeudentuntoa ja itsekunnioitusta kohtaan...

Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.