Pääkirjoitus 19.11.1997:
Luxorin verilöyly keskeyttää
Egyptin matkailun kehityksen

Noin 300 suomalaista turistia lennätettiin kotiin Luxorista heti maanantai-iltana ja tiistaiaamuna. Uudet matkat on perutt u.
Noin 300 suomalaista turistia lennätettiin kotiin Luxorista heti maanantai-iltana ja tiistaiaamuna. Uudet matkat on perutt u.

Noin 70 ulkomaalaisen turistin raaka teloittaminen Luxorin historiallisten nähtävyyksien äärellä Egyptissä on terroriteko, jonka vaikutukset ulottuvat syvälle maan jokapäiväiseen elämään. Islamilaiset ääriliikkeet ovat usein ennenkin tappaneet ulkomaalaisia, mutta Luxorin kolme tuntia kestänyt verilöyly on näyttävin presidentti Hosni Mubarakin hallintoa vastaan tähdätyistä iskuista.

Hajanaiset islamilaiset ääriryhmät ovat koko 1990-luvun ajan terrorisoineet Egyptiä ja moni turisti on menettänyt henkensä. Egyptin hallitus on kuitenkin viime vuosina ponnistellut kovasti saadakseen islamilaista valtiojärjestystä tavoittelevien äärimuslimien liikkeen tukahdutetuksi.

Egyptin hallituksella on paitsi sisäiset turvallisuuspoliittiset syyt myös vahvat taloudelliset perusteet terroristien kukistamiseen. Turismista on kehittynyt Egyptin tuottoisin valuuttatulojen lähde. Maan muinaisaarteet jaksavat kiinnostaa ihmisiä kaikilla ilmansuunnilla. Ovat kiinnostaneet jo viime vuosisadalta lähtien.

Terroristiliikkeet puolestaan kohdistavat iskunsa mielellään juuri turisteihin, sillä ne tarvitsevat kansainvälistä mediajulkisuutta toimintansa taustaksi. Vaikka äärimuslimien iskuissa on kuollut egyptiläisiä monikymmenkertainen määrä turisteihin verrattuna, ei niillä ole sellaista julkisuusarvoa kuin ulkomaalaisten tappamisella.

Turistien suojelemiseksi ja maan matkailutulojen ylläpitämiseksi Egyptin hallitus on vanginnut ainakin toistakymmentä tuhatta militanttia islamilaista ja terroristien teloitukset ovat lisääntyneet.

Luxorin tapahtumat osoittavat, ettei Egyptikään pysty hillitsemään ääriliikkeitään, vaikka poliisisaattueet turistiryhmien turvana ovat yhä yleisempiä.

Suomen ja monen muun maan matkatoimistojen välitön reaktio turistimurhiin on täysin ymmärrettävä. Egypti pudotetaan toistaiseksi kokonaan matkakohteiden joukosta. Terroristit saavat näin ainakin erävoiton.

Luxorin alueella olleilla suomalaismatkailijoilla oli onni matkassa. Suuren suomalaisjoukon oli määrä mennä verilöylypaikaksi muuttuneelle muinaismuistoalueelle juuri vähän sen jälkeen, kun karmeat tapahtumat siellä käynnistyivät. Tuskin kukaan Suomessa lähiaikoina suunnittelee vakavissaan matkaa Egyptiin.

On valitettavaa, että fundamentalistit näyttävät onnistuneen karkottamaan turistit pitkäksi ajaksi ja vaikeuttamaan maan taloudellista asemaa. Egypti ei vielä ole Algerian kaltainen fundamentalistien terrorisoima entinen turistimaa, mutta kovin kaukana tällaisesta julkisuuskuvasta ei enää olla.

Luxorin verilöyly tuskin on lopullinen naula Egyptin kukoistaneen matkailuteollisuuden arkkuun, mutta tuskin se myöskään jää ääriliikkeiden viimeiseksi iskuksi Mubarakin herkästi haavoittuvaa hallintoa vastaan.

Jos Egypti haluaa jatkossakin olla eturivin matkailumaa, johon sillä muinaisaarteiden ansiosta on erinomaiset mahdollisuudet, sen on voitettava maata raastavat sisäiset vaikeudet. Tilannetta ei paljon helpota, vaikka terrori-iskun ovat tuominneet maailman johtajat Bill Clintonista Jasser Arafatiin.

Ongelma on ennen muuta Egyptin sisäinen. Terrorismi sikiää köyhyydestä ja epätasaisesti jakaantuneesta hyvinvoinnista. Mitä täydellisimmin matkailuteollisuuden tuloja tuottava kukoistus tuhotaan, sen varmemmin terrorismi pysyy hengissä.