Pelkääkö satamassa
joku....ja mitä

Turun sataman henkilöstön valinnoista on jälleen kirjoitettu paljon lehdissä viime viikkoina. Pääaiheina ovat olleet minun, Timo Nurmion siirtyminen uuteen työtehtävään sekä Kjell Lundhanin sijoittuminen Turun Puhelimesta sataman alaisuuteen.

Olen ollut siirtymässä sähkömiehen tehtävistä kiinteistövalvojan tehtäviin terveydellisistä syistä. Perinteisesti Turun kaupunki työnantajana on pyrkinyt sijoittamaan työntekijänsä uusiin tehtäviin terveydellisistä syistä, mikäli työntekijä ei selviä voimassa olevista tehtävistään. Turun kokoisessa kaupungissa näitä siirtymisiä tapahtuu vuosittain erittäinkin runsaasti.

Satamassa on vapautumassa eläkkeelle siirtymisen johdosta kiinteistövalvojan tehtävä. Työterveydenhuollon ja satamajohtajan kanssa yhteistyössä asia on edennyt niin, että minua on esitetty jatkamaan kyseistä tehtävää. Silmissäni olevan sairauden johdosta en kykene tekemään eläkeikääni asti sähkömiehen töitä, jotka vaativat tarkkaa näköä, mutta kykenen selviytymään työtehtävistä, jotka ei eivät sitä välttämättä vaadi.

Sähkömiehen töitä olen tehnyt vuodesta 1968, jolloin valmistuin Turun teknillisestä ammattikoulusta. Olen aina ollut ylpeä ammatistani ja saanut tehdä töitä useammankin työnantajan palveluksessa. Turun sataman palveluksessa olen ollut vuodesta 1985.

Herää kysymys, onko jollakulla satamassa jotakin salattavaa ja pelättävää työtehtäviä kierrätettäessä. Pelätäänkö jotakin paljastuvan, minkä ei toivottaisi tulevan päivänvaloon? Tai onko kyse pelkästään väärinkäsityksestä. Onko niin, että toimittaja on uutisoinut asian ymmärtäen väärin annetut tiedot. Jos on ollut näin, miksi asiaa ei ole julkisuudessa korjattu?

Aika näyttää saadaanko näihin kysymyksiin vastauksia, mutta nyt tuntuu, että kyseessä on henkilökohtainen ajojahti.

Timo Nurmio