Nuoriso kuriin

Mistähän johtunee, ettei tämän päivän nuoriso aina näytä löytävän soveliasta purkautumistietä energialleen. Varsinkin kaupunkilaisnuoret valittavat, ettei heillä ole paikkoja, missä harrastaa tai viihtyä vapaa-aikanaan. Sen vuoksi on - varsinkin viikonloppuisin - hakeuduttava tuhatpäisin laumoin kaupunkien keskustoihin, loputonta korttelirallia ajamaan, tai kiertelemään katuja ilman päämäärää.

Turhautuminenko, vai mikä, johtaa siihen, että alkoholi liittyy kuvioihin yhä useammin ja huumekokeilut yleistyvät. Kotona, tai kotiympäristössä ei tunnu olevan enää paljonkaan hohtoa, ja se on ihme sinänsä, tietokoneaikana.

Rikkinäinen perhetausta ja onnettomat kotiolot selittävät tietenkin jotakin, mutta silti pidän merkillisenä, että monet nuorten toimet ovat niin tarkoitushakuisen vahingollisia. Rakennuksia töhritään, autoja varastetaan ja ajetaan romuksi, tienvarsien aurauskepit katoavat toisinaan järjestelmällisesti. Onpa liikennemerkkien ja katukilpien ponnisteluakin vaativa vahingoittaminen ja kaatelu sekä töhriminen yleistymässä hälyttävästi.

Yleinen kurinpalautus olisi tarpeen kotikasvatuksesta ja koulunpenkiltä lähtien. Järjestyksenvalvojille olisi annettava valtuudet muuhunkin kuin nuhteluun, ettei esivallan halveksiminen ja vähättely alkaisi jo murrosikäisenä, kuten nyt valitettavasti tapahtuu.

Kurita poikaasi, kun vielä toivo on, neuvoo vanha kirja. Olisikohan siitä ohjeeksi vielä tänäkin aikana?

Veijo O.K. Pesonen