Pääkirjoitus 10.11. 1997
Unesco vaatii julistuksessaan
ihmiskloonauksen kieltämistä

Reuters<br />Euroopan parlamentin vihreiden ryhmä osoitti maaliskuussa huolensa ihmisten kloonaamisesta pitämällä identt isiä naamioita aihetta käsittelevän istunnon alussa.
Reuters
Euroopan parlamentin vihreiden ryhmä osoitti maaliskuussa huolensa ihmisten kloonaamisesta pitämällä identt isiä naamioita aihetta käsittelevän istunnon alussa.

Pariisissa keskiviikkona yleiskokouksensa päättävä YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco vaatii ihmiskloonauksen maailmanlaajuista kieltoa ja kansainvälisesti sitovia eettisiä normeja ihmisen geenitutkimukseen. Yleiskokouksen hyväksyttävinä olevat tavoitteet sisältyvät Unescon perimää ja ihmisoikeuksia koskevaan yleiseen julistukseen.

Unesco haluaa julistuksellaan vastata siihen huoleen ja vastalauseiden myrskyyn, jotka seurasivat Skotlannissa sijaitsevan Roslin-instituutin tieteellistä läpimurtoa kesäkuussa 1996. Tällöin tutkijat esittelivät maailmalle Dolly-lampaan, ensimmäisen kloonatun nisäkkään.

Tiedemiehet vakuuttavat, että kloonilampaasta on vielä suuri harppaus ihmiskopioiden luomiseen, ja ettei geeniteknologian ihmistä hyödyttäviä saavutuksia tulisi sumentaa maalailemalla uhkakuvia. Silti Unescon julistus ei tule hetkeäkään liian aikaisin.

Tieteellinen kehitys etenee nopeasti. Keskustelun tieteen moraalista tulisi kulkea tämän kehityksen kanssa yhtä matkaa, ei jälkireaktiona, sillä konsensuksen luominen eettisissä kysymyksissä ei ole helppoa. Myös Unescon 77 maasta koostuva komitea on joutunut painimaan ongelman kanssa hioessaan julistuksen sanamuotoa.

Kanadan mukaan julistus jää liian epämääräiseksi, eikä täysin löydä tasapainoa ihmisoikeuksien suojelun ja ihmisen geneettisen tutkimuksen edistämisen välillä. Saksa puolestaan haluaa torjua mahdollisuuden, että kansainvälinen normisto vesittäisi sen omat, tiukemmat säädökset. Eräät maat eivät olleet edes halukkaita sitoutumaan ihmiskloonauksen kieltämiseen. Julistuksen painoarvoa onneksi lisää se, että myös geeniteknologian supervalta - Unescosta 1985 vetäytynyt Yhdysvallat - on ilmaissut halukkuutensa liittyä siihen.

Jo teoreettinenkin mahdollisuus monistaa ihminen on vastenmielinen. Houkutus venyttää ihmisyyden rajoja saattaa kuitenkin olla suuri. Vaikeista sairauksista kärsivät voisivat kloonauttaa itsensä ja saada siten ruumistaan hylkimättömiä varaosia. Suru ja tuska lievittyisivät, kun omaisensa menettäneet voisivat saada tutuista soluista luodun kopion.

Unescon julistuksen 10. artiklan mukaan mikään tutkimus tai tutkimussovellus, joka koskee ihmisen perimää, erityisesti biologiassa, genetiikassa ja lääketieteessä, ei saa nousta ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja yksilöiden ihmisarvon kunnioittamisen edelle. Julistus ei kiellä kokonaan ihmisen perimään puuttumista, mutta se vaatii riskien ja etujen tarkkaa punnitsemista.

Unescon bioeettisen komitean puheenjohtaja Noelle Lenoir kuitenkin muistuttaa, että julistus on moraalinen sitoumus, ei sitova sopimus. Maailman valtioiden tulisikin välittömästi vastata Unescon esittämään toiveeseen, että julistuksen periaatteet olisivat pohjana kansallisista lainsäädäntöä kirjoitettaessa. Moraalinen sitoumus vaatii tuekseen selkeitä ja yksiselitteisiä pelisääntöjä ja niiden valvontaa.