Ulkopuolisen
työvoiman käyttö

Kaupungeista mm. Kaarinassa ja Vantaalla tuskaillaan palkkaverojen kertymän tasaantumisen vuoksi. Myös valtion palkkaverojen kertymä notkahtelee.

Esimerkkikaupunki Kaarina oli sodan jälkeen 3000 asukkaan kunta. Sen väkiluku on juuri ylittämässä 20000 asukkaan rajan. Muuttovoitto on aina käsittänyt pääosin nuorta väkeä. Verokertymä on ollut huippuluokkaa, ja tulos näkyy uusina päiväkoteina, kouluina, asutuksena, tiestönä, katuina, virastoina jne.

Joku kokee kasvun hyvänä asiana, toinen huonona. Joka tapauksessa voi kai sanoa, että ainakin Kaarinassa ovat fundamentit kunnossa. Vaikka edellä kuvattu koskee julkista puolta voi samaa sanoa yksityisestä sektorista. Maan toivo on erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja Kaarinassa ollaan hyvässä nousuputkessa. Lisäksi työpaikkaliikenne vetää todella hyvin mm. Turun suuntaan.

Nyt sanotaan maassa yleisesti, että vika on nuorista koostuvassa muuttovoitossa, joka vaatii samoja palveluja kuin aina ennenkin - mutta palkkaverojen virta laantuu. - Työttömyys on tietenkin tämänpäivän nuorison vitsaus. Se ei kuitenkaan voi olla kasvukunnissa niin paha kuin taantuvissa kaupungeissa ja kunnissa, ja samaa kertovat myös läänistä kerätyt äyrimäärän kasvua kuvaavat tilastot.

Ongelman ydin ei ehkä sittenkään ole muuttovoiton painottuminen nuoriin. Ei tarvitse ajatella muuta kuin toista vaihtoehtoa - ukkoontumista, joka vaivaa köyhintä Suomea. Sen mukana verotulot alenevat lopullisesti.

Eiköhän sittenkin harmaan työvoiman käytön kasvu ole vahvin osaselitys palkkaäyrimäärien kasvun heikkenemiseen. Toinen osaselitys olisi myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä voittojen jakaminen osakkaille pääomatuloina, joissa verotus on lievää. Myös tätä kautta palkkaverot pienenevät.

Suurissa yrityksissä on ulkopuolisen työvoiman käyttö levinnyt kuin kulovalkea. Kantajoukko supistuu joka päivä ja kutistuu kohta olemattomiin. Se on kautta aikojen ollut palkkaäyrien kertymässä maan vahva selkäranka. Sen joukon hävitessä näyttää myös kuntien palkkaverojen kehitys heikkenevän heikkenemistään.

Tuponeuvottelujen vakavimmaksi kysymykseksi kannattaisi nostaa ulkopuolisen työvoiman käyttö, koska alkaa näyttää siltä, että nykymeno vie rahat valtiolta ja kunnilta, mutta myös rehdiltä ay-väeltä. Ei eliitti voi enää kauaa panna päätään pensaaseen ja levittää sellaista kuvaa, että tämän maan asiat pannaan muka kuntoon kommandoiskuilla ja erilaisilla tehtaan porttien rehellisyysvahdeilla.

Ulkopuolisen työvoiman käytössä on monta muutakin systeemivikaa. Hallituksen ja eduskunnan kannattaa kuunnella kenttäväen kertomaa ja jättää makroekonomistit syrjemmälle - hehän ovat nykysopan keittäneet.

Muuten olen sitä mieltä, että kasvukunnat kyllä tulevat menestymään kaikista nykyvaikeuksista riippumatta - eiköhän vain?

Kirjoittaja on valtiotieteen lisensiaatti ja Kaarinan entinen verojohtaja.