Nuoriso tukehtuu pakkopullaan

Olemme joukko nykyiseen yhteishakumenettelyyn turhautuneita nuoria. Meitä ihmetyttää se tapa, jolla yhteiskunta muka motivoi nuoria hakeutumaan koulutukseen.

Kun se tapahtuu kiristämällä ja uhkailemalla, jotain on pahasti vialla.

Nykyinen yhteisvalintakäytäntö ei täytä ollenkaan nykypäivän demokraattiseen oikeusvaltioon kuuluvia tunnuspiirteitä. Pakko, kiristys ja uhkailu ovat jotain sellaista, joka ei vastaa kuvaamme sivistysvaltion keinoista kannustaa nuoria opiskeluun.

Erityisesti syksyn yhteishaku on monestakin syystä keinotekoinen. Nuoret joutuvat karenssin uhalla osallistumaan yhteishakuun, vaikka valittavissa olevien oppilaitosten ja linjojen suhteellisen suppea tarjonta ei tarjoa läheskään kaikille todellisia vaihtoehtoja. Pakko-osallistuminen vaikuttaa tilastojen kaunistelulta, jonka hinta vain saattaa olla turhan suuri.

Nykyinen yhteishakumenettely pakottaa nuoria lähtemään koulutukseen, joka ei vastaa heidän taipumuksiaan, toiveitaan ja suunnitelmiaan. Voiko heistä tulla motivoituneita ja tehokkaita työntekijöitä, jos todellinen mielenkiinnon kohde ei ole kuulunut yhteisvalinnan piiriin?

Toisaalta osa nuorista vain roikkuu pakko-opinnoissaan sen ajan, että pääsevät haluamaansa koulutukseen. Tällainen liikehdintä haittaa opetusjärjestelyitä ja aiheuttaa sen, että esimerkiksi yliopistoihin tähtäävät vievät opiskelupaikan alalle todella haluavilta. Mahdollisen yliopistoon pääsyn myötä ei vapautunutta opiskelupaikkaa enää voida täyttää uudestaan ja kallis koulutus jatkuu vajaalla oppilasmäärällä.

Muita epäkohtia ovat mm., että varusmies- tai siviilipalvelustaan suorittavat joutuvat osallistumaan yhteishakuun ja myös se, että erittäin suuri osa oppilaitoksista ei edes kuulu yhteishaun piiriin.

Osallistuminen oppilaitosten sisäänpääsykokeisiin on myös taloudellisesti todellinen ongelma ilman tuloja oleville. Matkustamisesta ja mahdollisesta yöpymisestä aiheutuvat kulut eivät vielä välttämättä riitä, vaan joidenkin oppilaitosten sisäänpääsykokeet sisältävät myös erillisen maksullisen psykologisen testauksen. Pääsykokeen hinnaksi saattaa siis tulla helpostikin yli tuhat markkaa.

Jos ainoa vaihtoehto todellakin on pakottaminen, tapahtukoon se vain kerran vuodessa ja siten, että kaikkia keskiasteen jälkeisiä jatkokoulutuspaikkoja kohdellaan samanarvoisina, olivat ne sitten ammattiin tai akateemiseen tutkintoon valmistavia.

Turun Trend Breakers-nuoret

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.