Päätoimittaja Ari Valjakan kolumni:
Lastenlapsille töitä

SAK paljastaa huomenna tämän kierroksen rahavaatimuksensa. Suomen Pankin johtaja Matti Vanhala leikkasi niistä torstaina ehkä prosentin verran ilmaa pois kertoessaan jo valmiina olevista inflaatio- ja koronnousupaineista.

Kovatkin vaatimukset samoin kuin työnantajien kireään aikatauluun sopimattomat vaatimuslistat ovat silti hyttysen ininää edessä oleviin todellisiin haasteisiin verrattuna.

Vanhoja valta-asemia suojellaan puolin ja toisin samaan aikaan kun reaalimaailma viestittää, miten vanhentunutta talouspoliittinen keskustelumme on.

Vaikka Emu on lähellä, meillä puhutaan vieläkin aidanseipäistä kun kynnettävänä olisi pelto.

Yhtenä ainoana päivänä pari viikkoa sitten uutisoitiin viidestä suuresta yritysten yhteenliittymästä Euroopassa. Tämä on vain alkua suurelle murrokselle parin vuoden kuluttua syntyvän laajan Emun pakottaessa yritykset voimakkaisiin rationalisointi- ja saneeraustoimiin.

Edes vahvan korkeasuhdanteen aikana emme pysty säilyttämään työpaikkoja jäykistyneellä vanhalla mantereella. Uutiset kertovat kymmenistä tuhansista irtisanomisista Euroopassa.

Sveitsiläis-ruotsalainen jättiyritys ABB vähentää 10000 työpaikkaa eli 11 prosenttia väestään Euroopassa ja USA:ssa, Electroluxin 12000 työpaikan vähennykset viistävät Poristakin 200 ihmisen leipäpuun, Renault sulkee Belgiassa yli 3000 ihmisen tehtaan, Krupp- Hoeschin ja Thyssenin terästehtaiden yhteenliittäminen vie 7000 työpaikkaa Saksassa, ruotsalainen kuulalaakeritehdas SKF vähentää väkeään 2000 hengellä, jne, jne.

Samanaikaisesti elämme korkeasuhdannetta, jonka asiantuntijat ennustavat vain kiihtyvät seuraavien parin vuoden aikana. TT:n varatoimitusjohtaja Tapani Kahrin lipsahdus, jonka mukaan yrityksillä on varaa korottaa palkkoja, pitää paikkansa, jos tarkastelukulma on tynnyrin tapin reikä.

Korotusvaraa voi olla vielä, mutta jääkö lapsillemme Euroopassa töitä, on jo toinen juttu.

Tulopoliittisessa keskustelussa molempien osapuolten pitäisi nostaa kissa pöydälle; miten Suomi ja EU selviävät maailmanlaajuisessa kilpailussa ennen kaikkea Aasiaa vastaan.

Supistusten yhteinen piirre on Aasian vaikutus Eurooppaan. ABB:n väki on vähentynyt Länsi- Euroopassa tällä vuosikymmenellä 59000:lla, kun samanaikaisesti yhtiö on luonut 56000 uutta työpaikkaa vanhaan Itä-Eurooppaan ja Aasiaan.

Suomalaisyritysten Aasiaan siirtämistä työpaikoista ei saa tilastotietoa, mutta suorat investointimme sinne ovat nelinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Samalla ajanjaksolla vientimme Aasiaan on noussut 25 miljardiin markkaan eli viisinkertaiseksi vuodesta1986.

Työpaikkojamme tähän asti ylläpitäneet kasvuluvut ovat vaarassa, kun pääomamarkkinoiden kasvava teho törmää eurooppalaisen työelämän jäykkiin rakenteisiin.

Enson varatoimitusjohtaja Juhani Pohjolaisen mukaan Kaakkois-Aasian metsäyhtiöt ovat parantaneet kilpailukykyään roimasti (TS 29.10).

Hidastunut talouskasvu voi laskea paperin kulutusta Kaakkois- Aasiassa, jolloin sikäläiset tehtaat alkavat työntää yhä enemmän paperitonneja Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Elinkeinoelämämme kansainvälistyminen on muuttanut myös yritysjohdon asenteet. Huoli henkilöstöstä oli etusijalla vielä 15 vuotta sitten, jos saneeraus tuli välttämättömäksi.

Nyt määräävässä asemassa ovat sijoittajat. Useamman vuoden aikajänteellä toimiva raskas teollisuus joutuu selittämään neljännesvuosittain kansainvälisille omistajilleen lukujaan.

Yrityksen pörssikurssi nousee, kun se ilmoittaa väen vähentämisestä ja laskee suurenkin tilauksen tai hyvän tuloksen jälkeen, koska markkinat ovat syöneet odotusarvot jo etukäteen.

Jopa maan hallitus joutuu tekemään päätöksensä markkinavoimien pelossa.

Huoli suomalaisten työpaikkojen puolesta on syynä työmarkkinajärjestöille, ja erityisesti sen aktiiviosapuolelle, ay-liikkeelle joskus osoittamaani kritiikkiin.

Työn ja pääoman tulisi yhdessä hakea keinot, millä työstä saa asiallisen korvauksen, sijoittajat osuutensa, kansalaisten perusturva säilytetään ja 430 miljardin markan velka hoidetaan kilpailukykyämme menettämättä.

Useimmille meidän sukupolvestamme on vielä työtä koto-Suomessa, mutta miten lienee lastenlastemme laita.

Kirjoittaja on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Ari Valjakka.