Rettiginrinteen kaava uuteen harkintaan

Turussa on parhaillaan käynnissä ns. Rettiginrinteen (Hämeenkatu 24 ja 26) asemankaavanmuutos. Voimassa oleva kaava on vahvistettu vuonna 1991 ja se sallii neljäkerroksisen toimistorakennuksen rakentamisen Vartiovuoren puiston kylkeen.

Asemankaavanmuutoksen tarkoituksena on muuttaa uudisrakennuksen käyttötarkoitusta. Tontti halutaan kaavoittaa asumiskäyttöön: rakennusoikeutta lisätään ja tontille rakennetaan kaksi kerrostaloa. Muutosehdotuksessa kerroskorkeudeksi esitetään kuutta kerrosta.

Ympäristönsuojelulautakunta esitti lausunnossaan viittä kerrosta ja vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman määräämistä. Kaikki tontin Hämeenkadun puoleiset puurakennukset sekä osa piharakennuksista on suojeltu jo vuoden 1991 kaavassa. Tontin omistaa rakennusliike.

Ongelma ei piile siinä, että asemankaavanmuutosehdotus sinänsä olisi huono. Jos on pakko rakentaa, asuinrakennus on mielestäni parempi vaihtoehto. Tontille ei vain alunperinkään olisi pitänyt sallia uudisrakennusta. Toivonkin kaupungin johtavien päättäjien - kaupunginvaltuutettujen, kaupunginhallituksen jäsenten ja johtavien virkamiesten - pohtivan asiaa hieman syvällisemmin! On arvoja, joita ei voi mitata rahalla ja jotka kantavat meidän sukupolviamme pidemmälle.

Vartiovuorelta avautuva näkymä yli kaupungin kattojen on upeimpia, mitä Turusta löytyy. Tuomiokirkon tornista näkee vielä paremmin, mutta sinne ei jokaisella ole pääsyä. Merenkulkumuseon alapuolella kiertävältä puistotieltä voi katsella kattojen merta ja alhaalla virtaavaa Aurajokea, ihailla kaupunginkirjastoa ja jokirantaa sekä katsella bussien kipuamista Brahenkadulla kohti Puutoria. Tämän näkymän eteen ollaan rakentamassa kerrostaloja. Mikäli talot todellakin aiotaan rakentaa, maisemansuojelun tulee olla ratkaisevana tekijänä vesikaton korkeusasemaa määrättäessä.

Toinen syy säilyttää tontin rakennuskanta nykyisellään löytyy historiankirjoista. Rakennukset ja pihapiiri ovat kulttuurihistoriallisesti varsin arvokkaita. Suurin osa rakennuksista on rakennettu heti Turun palon jälkeisinä vuosina 1828-1830. Lisäksi tontilla on holvattuja kellareita Turun paloa edeltävältä ajalta. Ja historian siipien havina kantaa vieläkin kauemmas. Tontti on kuulunut entisen luostarikorttelin alueisiin ja se on ollut asuttu jo 1500-luvulta lähtien.

Turku on panostanut paljon matkailun kehittämiseen, keskiaikateemaan ja joulukaupunkihankkeeseen. Suurtorin varrella olevat rakennukset on kunnostettu ja itse tori on tarkoitus remontoida arvoiseensa kuntoon. Luostarin välikatu avataan vihdoinkin jalankulkijoille. Aboa Vetus et Nova on kiitelty ja hieno museo, todellinen matkailuvaltti. Rettiginrinne on näiden arvokkaiden matkailukohteiden naapuritontti, mutta sen me turkulaiset olemme valmiita uhraamaan rakentamiselle. Vai olemmeko?

Mielestäni Rettiginrinteen rakennukset tulisi kunnostaa ja ottaa tontti matkailukäyttöön. Tontilla on suomalaisittain pitkä ja kiinnostava historia. Rakennuksiin voisi sijoittaa matkailua tukevia palveluita, kahvila-ravintolan, käsityöläisten pajoja ja muuta mielenkiintoista toimintaa. Samalla tulisi kunnostaa Vartiovuoren näköalapaikat ja tehdä puistoon selkeät opasteet.

Turun keskustaan on mahdollista rakentaa hieno historiallinen jalankulkureitti Vanhalta Suurtorilta Aboa Vetus et Novan ja Rettiginrinteen kautta Vartiovuoren puiston toisella laidalla sijaitsevaan Käsityöläismuseoon. Ratkaisu tulisi toki maksamaan kaupungille pitkän pennin. Päättäjien on nyt pantava markat ja arvot puntariin ja tehtävä ratkaisu, jota tulevatkin sukupolvet voivat arvostaa.

Katri Sarlund
ympäristönsuojelulautakunnan jäsen (vihr.)