Tutkimus päätösten perustaksi

Ministerit Jan-Erik Enestam ja Liisa Jaakonsaari esittelivät hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen ohjelman (TS 25.10.).

Hyvä suunnittelu ja päätöksenteko edellyttävät luotettavaa ja ajan tasalla olevaa tutkimustietoa. Kuitenkaan ohjelman 29:llä sivulla ei mainita sanaakaan maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvän tilastoinnin ja tutkimuksen edistämisestä. Todettakoon, että ministeri Claes Anderssonin valmistelemassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä hallinnon toimenpiteistä suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja rasismin ehkäisemiseksi (17.2.1997) maahanmuuttajiin liittyvälle tilastoinnille ja tutkimukselle on omistettu yksi alaluku.

Toivottavasti tilastoinnin ja tutkimuksen näkökulma muistetaan, kun maahanmuutto- ja pakolaispoliittista ohjelmaa ryhdytään toteuttamaan käytännössä.

Huomion kiinnittäminen myös tutkimukseen olisi ollut perusteltua jo siksi, että jotkut kappaleet alkavat sanalla selvitetään. Ohjelman luettuaan tutkimuksen edustaja jää kysymään esimerkiksi:

-kuinka voidaan perustaa etnisiin ryhmiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan seurantajärjestelmä ilman tutkimusta?

-mistä päättäjät saavat tietoa etnisistä asumiskeskittymistä ja niiden riittävästä suuruudesta, mikä tulisi ottaa huomioon vuokra-asuntojen jakoperusteissa?

-kuinka voidaan edistää hyviä etnisiä suhteita, ellei ensin tutkita millaisia ovat toisaalta kantaväestön ja maahanmuuttajien ja toisaalta maahanmuuttajien keskinäiset suhteet?

-kuinka voidaan parantaa maahanmuuttajien koulutusta, ellei ensin selvitetä tiedontarvetta ja nykyisiä koulutusmenetelmiä?

Ministerien Enestamin ja Jaakonsaaren mielestä tasa-arvon edellytyksenä on myös, että muu väestö tuntee maahanmuuttajien oikeudet ja suhtautuu heihin kuten muihinkin yhteisön jäseniin. Tutkimusten mukaan suomalaisten asenteet mahanmuuttajia kohtaan ovat muuttuneet aikaisempaa kielteisemmiksi. Tarvittaisiin jatkuvaa seurantaa mielipiteiden muutoksista ns. asenne-barometrin avulla. Myönteisten asenteiden kehittäjänä kansalaisjärjestöillä on merkittävä tehtävä, kuten ohjelmassa korostetaan.

Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen ohjelma tulee syksyn kuluessa eduskunnan käsittelyyn. Toivottavasti silloin kansanedustajat kiinnittävät huomiota myös tilastoinnin ja tutkimuksen tarpeeseen. Tätä edellyttää myös kansainvälinen yhteistyömme. Mutta yhtä tärkeätä olisi käydä tiedotusvälineissä avointa keskustelua tavoitteestamme kohdella maahanmuuttajia yhteiskuntamme tasavertaisina jäseninä.

Suomen ulkomaalaisväestö koostuu lähes 80000 henkilöstä, jotka edustavat 154 eri kansallisuutta. Suomi on muuttumassa monien kulttuurien yhteiskunnaksi. Aluksi se aiheuttaa meille kustannuksia ja kasvukipuja. Hyöty uusista suomalaisista tulee vasta seuraavalla vuosituhannella.

Olavi Koivukangas
Siirtolaisinstituutin johtaja