Pääkirjoitus 30.10. 1997
Turun pulma: miten erottua
joulukaupunkien joukossa

Joulu näkyy ja kuuluu Turun katukuvassa tänä vuonna entistä runsaampana.
Joulu näkyy ja kuuluu Turun katukuvassa tänä vuonna entistä runsaampana.

Joulu ei ole vain juhlista jaloin, vaan myös yhä suositumpi matkailubisneksen aihe. Teeman ympärille on kehitelty viime vuosina toinen toistaan kekseliäämpiä ideoita ja toteutuksia kautta Euroopan. Myös Suomessa erilaisia joulumaita, -kyliä ja -kaupunkeja on noussut kuin sieniä syyssateella.

Joulun ihmemaa Kainuussa, Väinämöisen joulu Kuhmossa, karjalainen joulu Nurmeksessa, keskieurooppalainen joulukylä Kuopion torilla, joulu hämäläiseen tapaan Vääksyssä. Tarjontaa ja valinnan varaa riittää. Mutta riittääkö kysyntää.

Kilpailu matkailijoiden kiinnostuksesta on kiristynyt yhtä tahtia tarjonnan lisääntymisen kanssa. Runsauden keskellä on yhä vaikeampi erottua muista samanmoisista. Se on ongelma myös Turulle, joka pyrkii pontevasti profiloitumaan Suomen ainoaksi oikeaksi joulukaupungiksi.

Turulla on maan kymmeniin joulupaikkakuntiin verrattuna ainakin yksi vahvuus. Joulurauha on julistettu Aurajoen rannalta jo vuosisatoja, aina keskiajasta lähtien. Juuri tämän historiallisen perinteen hyödyntämisestä on lähtenyt liikkeelle koko paisuvan matkailuhankkeen ideointi.

Vahvuuden vastapainoksi Turulla on joulukaupunkina ainakin yksi heikkous: talvi. Täkäläisittäin usein valitettavan synkeän musta, vetinen ja lumeton vuodenaika ei tarjoa kovin luontevia edellytyksiä joulun jalostamiselle matkailutuotteeksi.

Nietosten korkeudessa Turun ei kannata yrittää kilpailla sen enempää Korvatunturin, Rovaniemen kuin Kuhmonkaan kanssa. Siksi myös joulumatkailun markkinoinnin pitää täällä perustua muihin avuihin.

Joulurauhan kaupungille sopivat epäilemättä laajemminkin kansallisen perinteen ympärille rakennetut tapahtumat. Hyvä esimerkki toimivasta ideasta ovat entisajan ohjelmalliset joulumarkkinat, joita järjestetään Turun Vanhalla Suurtorilla.

Samalta pohjalta ponnistavat Kuralan Kylämäen, Turun linnan ja muiden kaupungin museoiden jouluohjelmat, joissa esitellään keskitalven juhlaan liittyvää perinne- ja tapakulttuuria. Rooli kaupunkilaisjoulun tyyssijana pukee luontevasti Turkua, jonka kautta useimmat juhlan traditiot ovat Suomeen levinneet,

Marraskuun lopusta tammikuun Nuutinpäivään ulottuvaa yhtenäistä jouluisten tapahtumien aikaa vietettiin Turussa ensi kertaa vuosi sitten. Tänä vuonna kokonaisuus on jos mahdollista vieläkin runsaampi. Mukaan pyritään saamaan matkailu-, museo-, ja kulttuuritoimen sekä liikeyritysten lisäksi sankoin joukoin myös kaupungin eri yhteisöt, kodit ja asukkaat.

Vaikka Turkua markkinoidaan joulukaupunkina nyt erityisesti Tukholman seudulle ja myöhemmin laajemmin koko Itämeren alueelle, jalat kannattaa pitää tukevasti maassa. Pyrkimys kansainväliseen tietoisuuteen on tavoitteena ymmärrettävä, mutta käytännön toteutuksena äärimmäisen vaikea ja kallis.

Koko hankkeen avainkysymys on, miten rakentaa Turun luontaisten vahvuuksien ympärille matkailukonsepti, joka tuo kaupunkiin omintakeista tunnettuutta ja kernaasti myös ostovoimaisia turisteja. Yhteys Brinkkalan talon ja Kylämäen kulttuurimiljöistä keskustan kauppakortteleihin tulisi olla mahdollisimman lyhyt ja luonteva.