Tehoa ja laatua joukkoliikenteeseen

Heikki Jansson kommentoi (TS 25.10.) kirjoitustani liikennelaitoksesta (TS 22.9.) tavalla, joka antaa aihetta perustella tarkemmin mielipidettäni.

Liikennelaitoksen tuloskunnosta ei kannattaisi liikoja elämöidä, jos nykyisillä kartellihinnoilla liikennelaitos pystyy juuri ja juuri kattamaan käyttökulunsa. Kilpailukyky edellyttää myös kykyä investoida nykyaikaiseen kalustoon silloin kun korvaustaso laskee markkinahintaan, arviolta 15 prosenttia nykyistä alemmalle tasolle.

Valitettavasti liikennelaitos ei ole pystynyt omalla tulorahoituksellaan rahoittamaan vähäisiäkään kalustoinvestointejaan, vaan rahat siihen on vipattu keskushallinnolta. Kassalainaa on kertynyt vuodesta 1995 alkaen jo 10 miljoona markkaa, josta lähtien valtuuston päätöksen mukaan liikennelaitoksen olisi pitänyt pärjätä pelkästään suoritetuloillaan.

Pääasiallisin selittäjä huonolle kilpailukyvylle on kunnallinen työehtosopimus ja sen työaikajärjestelyjen jäykkyys verrattuna yksityisen alan sopimukseen. Palkkatasossa ei ole juurikaan eroja eri sopimusten kesken, eikä kilpailuttamisessa saatavat hyödyt perustu missään tapauksessa pyrkimykseen työntekijöiden ansiotason alentamiseen.

Työnantajan kannalta olennaista on, kuinka tehokkaasti työvoimaa voi käyttää tuottavaan työhön. Kunnallisen sopimuksen vuosityöaika on 1639 tuntia ja yksityisellä puolella se on 97 tuntia pidempi, kuten Heikki Jansson kirjoituksessaan mainitsee. Liikennelaitoksen kuljettajilla oli kuitenkin linjallaolotunteja keskimäärin vuonna 1996 vain 1032 tuntia ja yksityisellä puolella yrityksestä riippuen ajossa ollaan 1400-1500 tuntia.

Liikennelaitoksen kuljettajien työnantajalleen tuloa tuottavien tuntien määrä vuonna 1996 on laskettu jakamalla liikennelaitokselta ostettujen linjatuntien määrä 184215 kuljettajien lukumäärällä huomioiden henkilökuntavahvuuteen kuulumattomien tukityöllistettyjen ja muun tilapäistyövoiman käyttö, eli jakajana on laskennallisesti 178,5 kuljettajaa.

Epäilyä herätti esittämäni yhtälön edullisempi hinta ja laadukkaampi palvelu. Tästä on kuitenkin jo kokemuksia. Pääkaupunkiseudun seutuliikenteen kilpailuttaminen laski korvaushintoja noin 30 prosenttia samalla kun kaluston laatutasoa olennaisesti nostettiin. YTV:n hintatason toteutuminen merkitsisi Turun olosuhteissa konsultin laskelmien mukaan noin 20-23 prosentin alennusta liikennöitsijöille maksettaviin korvauksiin.

Turussa kilpailuttamisen taloudelliseksi hyödyksi on oletettu 15 prosentin hinnan laskua, jolloin liikennelaitoksen tuottamat palvelut voidaan toteuttaa 6-7 miljoona markkaa edullisemmin vuositasolla. Samalla tarjouspyynnössä edellytetyt kalustovaatimukset uudistaisivat 80 prosenttia liikennelaitoksen nykyisten linjojen kalustosta, joista merkittävä osa vaihtuisi matalalattiaisiin ja huomattavasti saasteettomampiin busseihin kuin nykyään.

Jorma Jäntti
Joukkoliikennelautakunnan
varapuheenjohtaja (vihr.)