Turun keskustalle itsensä
näköinen strategia

Turun keskustan strategia tulee perustaa sen luonnollisiin ominaisuuksiin: viihtyisään historialliseen kaupunkiympäristöön, kävelyetäisyydellä tavoitettaviin monipuolisiin palveluihin ja hyvään saavutettavuuteen kevyellä- ja joukkoliikenteellä, Keskustan kehittämissuunnitelmassa näiden ominaisuuksien kehittäminen - kaupallinen kävelykatu Yliopistonkadulle tai Eerikinkadulle ja joukkoliikenteen toimivuus - on ansaitusti saaneet pääaseman.

Turun keskusta ei voi kilpailla automarkettien kanssa parkkipaikoilla. Keskustassa ei voi olla ilmaisia pysäköintipaikkoja - asiakkaat maksavat ne tavaroiden hinnoissa. Parkkiluolainvestoinnit voivat vähentää keskustan vetovoimaa, jos hintatasoa joudutaan niiden vuoksi nostamaan.

Keskustan kauppakeskusten vetovoima ei riipu parkkipaikoista. Hansakorttelissa on ydinkeskustan liikekortteleista toiseksi vähiten parkkipaikkoja - silti se on niistä suosituin. Liiketilojen kysyntä Turun keskustassa on korkealla, (TS talous 11.10.), joten liiketilahankkeet toteutuvat pysäköintilaitoshankkeista riippumatta, kuten KOP-kolmion saneeraus ja Hamburger Börsin laajennus osoittavat.

Kävelykatu
tärkein

Tärkein keskustan kehittämishanke on kaupallinen kävelykatu Yliopistonkadulle tai Eerikinkadulla, Kauppatori tai Aurajokiranta eivät korvaa kaupallista kävelykatua, joka on ensisijaisesti ostospaikka eikä aurinkoinen oleilualue. Tutkimusten mukaan kaikissa pohjoismaissa kävelykadut ovat olleet tehokkain keino saada lisää asiakkaita keskustaan. Kävelykadun toteuttamista ei tule sitoa pysäköintiluoliin - sen alta poistuu vain muutama kymmenen parkkiruutua.

Yliopistonkatu kävelykatuna ja Eerikinkatu joukkoliikennekatuna ovat mielestäni paras kävelykatukokonaisuus.

Yliopistonkadun katutila on eurooppalaisen tyylikäs, ja sen varressa on paljon erikoisliikkeitä. Kadun varteen saadaan lisää liikkeitä ja ravintoloita siirtämällä vakuutusyhtiöiden ja pankkien palvelut yläkerroksiin. Yliopistonkadulle Ortodoksisen kirkon edustalle voidaan luoda tapahtuma-aukio, jonka molemmin puolin tulisi puistomaiset katuravintolat liiketaloihin tukeutuen. Katutilan väljyyden vuoksi Eerikinkadulla lähes kaikki kävelykadun edut voidaan saavuttaa joukkoliikennekatuna. Eerikinkatu on Hansakorttelin osuutta lukuunottamatta ankea ja se on liiaksi ravintoloiden valtaama toimiakseen kaupallisena pääkävelykatuna. Eerikinkatu on toimiva pääakseli keskustan vetonaulana toimivalle museoraitiotielle tai pikaraitiotielle ja toimivin reitti myös bussiliikenteelle.

Kauppatorin sijasta
Puolalanmäki

Kauppatorin ympäristössä on useita puupaaluille perustettuja rakennuksia. Kauppatorin luola voi alentaa pohjaveden tasoa torin ympärillä, jolloin puupaalut lahoavat ja ne joudutaan korvaamaan betoni- tai teräspaaluilla - joka yhden talon osalta maksaa 10-20 miljoonaa. Korvaavatko Kauppatorin luolan rakentajat mahdolliset paalutusten uusimiskulut? Kaikki ongelmat tuskin ovat selvinneet parkkikuopan puolustavissa selvityksissä.

Kauppatorin alle on Turun palon jälkeen tasoitettu 1700-luvun Uudentorin ympäristön jäännökset. Vaikka löydöt eivät ole yhtä rikkaita kuin Tuomiokirkon ympärillä, arkeologiset kaivaukset hidastavat parkkiluolan toteuttamista.

Puutorin ja joukkoliikennekatujen rakennustyöt aiheuttivat ympäristön kauppiaille tappioita - onko Kauppatoriluolan rakennustöiden aiheuttamat tappiot arvioitu? Suurin osa Kauppatorista olisi poissa käytöstä rakennustöiden vuoksi 1-2 vuotta. Miten käy torimyyjille?

Puolalanmäen luolasta voidaan vetää tunneli entisen Säästöpankin talon kulmalle - miksei se kelpaa Wiklundin korttelin kauppiaille asiakasparkkipaikoiksi? Matka Wiklundin kassalle on sata metriä pitempi kuin Kauppatorin alta - pieni matka verrattuna taipaleisiin Länsikeskuksen parkkikentiltä marketin kassalle. Puolalanmäen luolaan saadaan tarvittaessa lisätilaa poikittaisluolin.

Valitsemalla Puolalanmäen luolan Wiklundin korttelin kauppiaat välttävät pitkän ja repivän kaavoitusprosessin.

Mikko Laaksonen
Opiskelija
Turku