Metsäautotieverkosto on jo tehty

Kansanedustaja Marjaana Koskinen on talousarvioaloitteessaan ehdottanut, että valtion varoja ei tulisi ohjata enää metsäautotieverkoston lisäämiseen ja esim. luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden kunnostusojitukseen, vaan ennemminkin luonnonhoito- ja maisemanhoitohankkeisiin ja ekologisesti herkkien alueiden kunnostamiseen ja ennallistamiseen.

Lounais-Suomen metsäkeskuksen metsänparannuspäällikkö Timo Silver on Metsälehdessä pitänyt aloitetta harvinaisen tyhmänä ja pitää asian sylttytehtaana Lounais-Suomen ympäristökeskusta.

Mielestäni metsäautoteiden rakennustarvetta arvioitaessa ei aikoinaan huomioitu niiden maisemaa ja luontoa pirstovaa vaikutusta.

Yksittäisen metsäautotien tekeminen ei vaikuta useinkaan maisemaan ja luonnonarvoihin merkittävästi, mutta on eri asia jos niitä tehdään useita tuhansia kilometrejä (Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella tällä hetkellä 3700 km).

Tällaisia hankkeita tulisikin arvioida kokonaisuuksina. Kyseessä on sama asia kuin maataloudessakin: yhden pellon ravinnepäästöt eivät vaikuta rannikkoalueen tilaan mitenkään, mutta kaikkien Lounais-Suomen peltojen päästöt sen jo tekevät.

Timo Silverin näkemys siitä, että Lounais-Suomen metsäautotieverkostosta 1/4 on tekemättä perustuu 1970-luvun lopun vanhentuneisiin kriteereihin, jotka eivät ota luonnon monimuotoisuutta ja maiseman pirstoutumista huomioon.

Tällöin katsottiin, että metsätalouden toimivan infrastruktuurin kannalta on tarpeellista rakentaa metsäautotiet 800 metrin välein. Tämän laskutavan suora soveltaminen nykyaikaan ja suunnitellut laajat metsäautotieverkoston täydentämiset ovat jopa uuden metsälain vastaisia.

Arviot puuhuollon toimivuuden olennaisesta heikkenemisestä, jos uusia metsäautoteitä ei Lounais-Suomeen tehdä, eivät pidä paikkaansa.

Vanhalla tiestöllä ja niiden perusparannuksilla saadaan metsätalouden käyttöön aivan riittävästi puuta riittävän nopeasti. Timo Silver on esittänyt metsäautoteiden lisärakennustarpeeksi Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella jopa 1200 kilometriä.

Mielestäni metsäkeskuksen toimintakuva on uuden metsälain myötä muuttumassa huomattavasti luonnonarvoja paremmin huomioonottavaan suuntaan.

Metsäautoteiden lisärakentamisen sijasta metsäkeskuksen kautta voitaisiin ohjata rahaa vanhan infrastruktuurin ylläpitämiseen, ennallistamis- ja luonnonhoitohankkeisiin, tutkimustoimintaan tai vaikka hevosmetsuritoiminnan henkiinherättämiseen. Ruotsissa toimii ekologisesti herkillä alueilla yli 500 hevosmetsuria.

Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Lounais-Suomen metsäkeskus ovat tiivistäneet yhteistyötään uusien metsä- ja luonnonsuojelulain voimaantulon myötä. Parhaillaan nämä suunnittelevat yhteisvoimin uuden kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista metsäluonnon hoitohanketta.

Hankkeen tarkoitus tukea yksityisen maanomistajan omaa halua suojella metsäluontoa, niin että valtio määräaikana korvaa osan puuston kasvusta esim. tämän tilan alueella olevan ekologisen käytävän alueella ja erilaisten avainbiotooppien välitöntä lähiympäristöä laajemmallakin alueella.

Timo Silverin lausunto Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta sylttytehtaana on sikäli asiaton, että uusia Lounais-Suomen ja Satakunnan metsäautoteiden yleissuunnitelmia ei ole lausunnolle Lounais-Suomen ympäristökeskukseen tullut. Kansanedustaja Koskisen aloite on ollut asiantunteva ja rohkea teko, joka nostaa käsityksiäni kansanedustajien halusta perehtyä asioihin.

Biologi
Iiro Ikonen