Pääkirjoitus 24.10.1997
Pohjolan alkoholimonopolit
välttivät EU:n purkutuomion

Monopoliaseman suojissa toimivat alkoholinvähittäismyyntiä harjoittavat valtionyhtiöt sekä Ruotsissa että Suomessa voivat huokaista helpotuksesta. EY-tuomioistuin totesi torstaina, ettei Ruotsin alkoholiliikkeen Systembolagetin monopolitoiminta alkoholin vähittäismyynnissä ole Euroopan unionin oikeuden vastaista.

Tuomioistuimen kanta tuli yllätyksenä. Ruotsissa ja Suomessa ovat alkoholiliikkeen johdon ohella myös sosiaali- ja terveysviranomaiset pelonsekaisin tuntein jo odottaneet alkoholimonopolien sortumisen ajan tuloa. EY-tuomioistuimen päätös merkitsee lisäaikaa monopolien vapaaehtoiselle purkamiselle.

Koko alkoholipoliittinen oikeusprosessi sai alkunsa, kun skoonelainen kauppias Harry Franzén juhlisti vuoden 1994 tammikuussa Eta-sopimuksen voimaantuloa myymällä kaupassaan ruokaviinejä. Viranomaiset lopettivat myynnin nopeasti ja tylysti. Asia vietiin kuitenkin EY-tuomioistuimeen Luxemburgiin.

Tuomioistuimen päätös on merkittävä myönnytys pohjoismaiselle monopolitoiminnalle, jollaista ei tunneta missään muualla Euroopan unionin piirissä.

Päätös on EU-oloissa erikoinen myös siksi, että siinä hyväksytään kansanterveydelliset perusteet alkoholin myynnin rajoittamisessa. EU:n keski- ja eteläeurooppalaisissa jäsenmaissa alkoholipolitiikan kansanterveydellistä puolta ei ylipäänsä ole olemassakaan. Alkoholipolitiikka käsitetään viinintuottajamaissa vain osaksi maatalouspolitiikkaa.

Franzénin tapauksen ratkaisu ei ole lopullinen sana sen paremmin Ruotsin kuin Suomenkaan alkoholipolitiikan alalla. On aivan selvä, ettei Alko voi enää pitkään rahastaa kansalaisia mielensä mukaan monopolin turvin. Viimeistään vuonna 2004, jolloin tuliaisviinojen viimeisetkin erityisrajoitukset poistuvat, on verotuskäytäntöä muutettava rajusti. Muuten valtion alkoholitulot supistuvat oleellisesti ja Alkon asema viinakauppiaana taantuu pahasti.

Suomessa on viime vuosina edetty vapaamielisyyden suuntaan paljon reippaammin kuin Ruotsissa, jossa Systembolaget yhä on vanhakantainen ja valloittamaton monopolilinnake. Kehityksen jarruttamiseen ei Suomessa ole vieläkään perusteita. Ei terveydellisiä eikä taloudellisia. EY-tuomioistuimen päätös todennäköisesti kuitenkin hidastaa vapaamieliseen suuntaan käyvää kehitystä.

Vaikka vähittäismyyntimopoli ei murrukaan EU:n oikeudellisissa paineissa, se murtuu ennen pitkää käytännön syistä. Valtaosa kansanedustajistakin on jo viininmyynnin jonkinasteisen vapauttamisen kannalla. Alko-yhtiöiden pääjohtajan Ilkka Suomisen ehdotus vähittäismyynnin luvanvaraistamisesta on varteenotettava vaihtoehto nykyiselle monopolille.

Myönteistä on, että Suomi saa jatkossakin päättää alkoholipolitiikasta omista lähtökohdistaan eikä Euroopan unionin tiukassa holhouksessa. Olisi kuitenkin virhe, jos valtio ja sen alkoholinjakelija Alko tuoreen päätöksen innoittamana ryhtyisivät kääntämään kehityksen pyörää taaksepäin. Hinnan alentaminen ja saatavuuden parantaminen samanaikaisesti ei välttämättä ole hallitsematon tapahtumaketju, jos siihen valmistaudutaan kunnollisesti.