Pääkirjoitus 23.10.1997:
Ydinvoiman puoltajien ja
vastustajien puntit tasan

Kun Paavo Lipposen sateenkaarihallitus päätti, ettei se tule vaalikauden aikana ajamaan uuden ydinvoimalan rakentamista Suomeen, sillä oli vankat perusteet linjanvalinnalleen. Edellinen eduskunta oli tyrmännyt ydinenergian lisärakentamisen ja mielipidemittausten mukaan myös kansalaisten selvä enemmistö oli ydinvoiman lisäämistä vastaan. Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja suhtautuminen ydinvoiman lisärakentamiseen kääntymässä entistä myötämielisemmäksi.

Taloustutkimuksen tuoreen mielipidemittauksen mukaan Suomessa on ensimmäistä kertaa toistakymmentä vuotta sitten sattuneen Tshernobylin tuhoisan ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen ydinvoiman kannattajia yhtä paljon kuin sen vastustajiakin. Kummankin näkemyksen kannattajia on 48 prosenttia. Loput kansalaisista ovat vailla kantaa asiassa.

Yllättävää ei ole, että myönteisimmin ydinvoimaan suhtautuvat kokoomuksen ja Sdp:n kannattajat. Nihkeimmin ydinvoiman käyttöön ja sen lisäämiseen suhtautuvat edelleen vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat.

Kansanäänestykset suurista poliittisista ratkaisuista ovat Suomessa harvinaisia. Viidennen ydinvoimalan rakentamisesta kuitenkin 66 prosenttia kansalaisista haluaa päästä sanomaan sanansa kansanäänestyksessä.

Yhä useamman kallistuminen ydinvoiman suuntaan on ainakin osittain seurausta niistä hiilenmustista näkymistä, jotka hallitus on avannut yhtenä päävaihtoehtona energiantarpeen tyydyttämiseksi pitkälle tulevaisuuteen. Hiiltä puhtaamman maakaasusenergian saannin turvaamisongelmien takia hiilivoimaloiden osuutta Suomen energiahuollossa joudutaan pakostakin lisäämään, vaikka haitalliset seuraukset ympäristölle tiedetään.

Voimakkaan talouskasvun seurauksena myös energian kulutus on voimakkaassa nousussa. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla energian käyttö kasvoi viisi prosenttia ja sähkön neljä prosenttia.

Kun teollisuustuotannon kasvu näyttää jatkuvan lähivuosinakin, on lisäenergian rakentamisen tarve jo hyvin ajankohtainen.

Hallitus ei voi seurata tilanteen kehittymistä toimettomana ikään kuin sivustakatsojana.

Alkukesällä annetun hallituksen energiaselonteon jatkokäsittely käynnistyy lähiaikoina eduskunnassa. Siinä yhteydessä tuskin voidaan välttää paluuta ydinenergiavaihtoehdon lisäämisen vakavaan harkitsemiseen.

Vaikka hallitus katsookin, että sen kädet ovat sidotut, on sen omaksuttava nykyistä aktiivisempi osa energia-asioissa. Energiapoliittinen selonteko oli askel oikeaan suuntaan. Siinähän ei lyöty lopullisesti tukkoon mitään etenemissuuntaa. Myös ydinenergian lisärakentaminen on sen mukaan mahdollista, mutta hallituksen omien arvioiden mukaan ne voivat konkretisoitua vasta joskus vuoden 2010 paikkeilla.

Nykyistä taloudellista nousua ja sen huipentumista ajatellen hallituksen aikataulu on auttamattomasti liian hidas.