Pääkirjoitus 21.10.1997:
Korkein oikeus avautumassa
kiihkeän keskustelun jälkeen

KKO:n presidentti Olavi Heinonen lupaa lisää avoimuutta ja tiedotusystävällisyyttä.
KKO:n presidentti Olavi Heinonen lupaa lisää avoimuutta ja tiedotusystävällisyyttä.

Korkeimman oikeuden ympärillä parin viime vuoden aikana käyty ajoittain kiihkeäkin julkinen keskustelu on vähitellen muuttamassa ylimmän tuomioistuimen roolia yhteiskunnassa tai ainakin avaamassa KKO:n suljettua linnaketta kansalaisten suuntaan. KKO:n presidentti Olavi Heinonen sanoo haastattelussaan Aamulehdelle kiusallisista tapauksista otetun opiksi.

Muuta mahdollisuutta ei voikaan olla. Korkein oikeus on muun muassa oikeusneuvos Eeva Vuoren verosotkujen ja oikeuden jäsenten korkeiden välimiespalkkioiden takia raskaasti ryvettynyt kansalaisten silmissä. Presidentti Heinonen sanoo, että julkisuusmylly yllätti tuomioistuimen, joka ei osannut millään tavalla varautua poikkeukselliseen tilanteeseen.

Heinonen on varmasti oikeassa. KKO ei osannut varautua sen paremmin julkisuuteen kuin kansalaisten reaktioihin, koska se on vuosikymmenet saanut toimia ylhäisessä yksinäisyydessä kaiken kritiikin saavuttamattomissa.

Heinosen haastattelun pohjalta näyttää myös siltä, että KKO:n uudistumista on ratkaisevasti ollut vauhdittamassa puhdas sattuma. Ellei Turun entisen kaupunginjohtajan Juhani Lepän juttu olisi tuhannen muun jutun joukosta arvonnassa osunut juuri Eeva Vuorelle, koko kohu olisi jäänyt todennäköisesti nousematta, ja KKO jatkaisi toimintaansa monelta osalta entiseen malliin. Vuoren jupakasta syntyi Heinosen mielestä lumipalloilmiö, joka jatkoi vyöryään vastustamattomasti.

Korkein oikeus valitsi alkuun täysin väärän asenteen koko kohuun ja sen päähenkilöön. Linnake lähes sulkeutui hetkellä, jolloin avoimella tiedottamisella olisi ollut niin oikeuslaitosta, mediaa kuin kansalaisiakin rauhoittava vaikutus.

Kun Heinonen sanoo, että on otettu opiksi, hän tarkoittaa päätoimisen tiedottajan palkkaamista. Pelkkä tiedottajan palkkaaminen ei tietenkään vielä mitään ratkaise. KKO:n uuden julkisuuskuvan hahmottuminen riippuu paljon siitä, minkälaiseksi tiedottajan toimenkuva muotoutuu. Merkitystä on sillä, voiko hän avoimesti vastata julkisuuden haasteisiin ja ohjata median oikean tiedon lähteille, vai jääkö hän pelkästään esimerkiksi presidentin tiukkojen kannanottojen toistelijaksi.

Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja osui asian ytimeen vaatiessaan lakimiesliiton vuosipäivillä oikeusistuimia perustelemaan päätöksiään myös mediaa varten. Tänä päivänä oikeuslaitos ja media eivät puhu samaa kieltä. Onkin kohtuullista vaatia, että oikeusjutun lopputulokseen päätymisen perustelut esitetään selkokielellä. Jutut on Lehtimajan mielestä nähtävä etukäteen, ei vain juridisina ongelmina, vaan myös viestintäongelmina.

Tällaisen käytännön pitäisi koskea myös KKO:ta.

Presidentti Heinonen pitää KKO:n itsetäydennysjärjestelmään kohdistettua kritiikkiä kohtuuttomana, muttei voi sen oikeutusta kiistääkään. Heinonen uskoo, että arvostelu loppuu, kun suunnitteilla olevat muutokset tuomarikunnan nimitysjärjestelmään tulevat voimaan.

Jos KKO:n ympärillä käyty kiivas julkinen keskustelu on johtamassa myönteisiin muutoksiin ja entistä suurempaan avoimuuteen, kuten näyttää, on keskustelu ollut repivyydestään ja henkilöihin käymisestään huolimatta hyödyllistä ja hedelmällistä.