Puhdistamon hajut
Kakolasta keskustaan

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Turussa vallitsevat lounaanpuoleiset tuulet veisivät kirjoittajien mukaan mahdolliset hajut Kakolasta suoraan keskustaan, kohti kauppatoria. He puoltavat nykyisen jätevedenpuhdistamon saneerausta.
TS/Ari-Matti Ruuska
Turussa vallitsevat lounaanpuoleiset tuulet veisivät kirjoittajien mukaan mahdolliset hajut Kakolasta suoraan keskustaan, kohti kauppatoria. He puoltavat nykyisen jätevedenpuhdistamon saneerausta.

Apulaisprofessori Jarmo Torsti kirjoitti (TS 22.9.) hajujen leviämisestä ilmassa väittäen, että hajut leviävät tasaisesti kaikkiin suuntiin. Näin onkin teoriassa, mutta käytännössä pistemäisestä lähteestä tulevat päästöt leviävät hyvin monella eri tavalla riippuen sääolosuhteista. Asiaan vaikuttavat mm. paine, kosteus, lämpötila sekä tuulen voimakkuus.

Määrätyissä olosuhteissa päästöt kulkeutuvat lähellä maan pintaa hyvinkin pitkiä matkoja. Torstin viittaus keskieurooppalaisiin savupiippuihin ei ole relevantti, koska mainitut piiput ovat ensinnäkin huomattavasti korkeampia kuin suunniteltu jätevedenpuhdistamon poistopiippu. Puhdistamon poistokaasut ovat lisäksi hyvin kylmiä ja kosteita (suht. kost. lähes 100 pros.) verrattuina Keski-Euroopan savukaasuihin, eivätkä ne sen vuoksi nouse ilmassa ylöspäin samoin kuin kuumat palokaasut.

Verrattaessa jätevedenpuhdistamon vaihtoehtojen haittoja tulee olosuhteet tietenkin tehdä vertailukelpoisiksi eli nykyisen puhdistamon paikalle tulisi pystyttää samankorkuinen piippu. Tässäkin tapauksessa hajuhaitoissa tulisi olemaan eroja, koska Kakola on selvästi lähempänä keskustaa ja koska Turussa vallitsevat lounaanpuoleiset tuulet veisivät mahdolliset hajut Kakolasta suoraan keskustaan, kohti kauppatoria.

Kaikki jätevedenpuhdistamot haisevat jonkin verran, mutta väistämättömien käyttöhäiriöiden aikana hajuhaitat ovat voimakkaita. Kakola-vaihtoehdon puolustajat ottavat usein esimerkiksi Viikin luolapuhdistamon väittäen sitä hajuttomaksi. Allekirjoittaneiden tuttavapiirissä on kuitenkin henkilöitä, jotka vakuuttavat Viikin puhdistamon ajoittain haisevan voimakkaasti useiden kilometrien säteellä tuulen alapuolella.

Jätevedenpuhdistamon sijoitusvaihtoehtoja vertailtaessa tulee ottaa huomioon kaikki päätöksen seurannaisvaikutukset. Turkulaisten kannalta oleellisia asioita yllämainittujen haittojen lisäksi ovat mm. vaihtoehtojen todelliset kustannukset sekä päätöksen vaikutukset alueen vastaiseen käyttöön. Mikäli Kakola valitaan sijoituspaikaksi on Turun näkyvimpiin ja näyttävimpiin alueisiin kuuluva Kakolanmäki pysyvästi leimattu ja sen vastaiset käyttömahdollisuudet pilattu.

Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen kaupungin keskustaan tuntuu järjenvastaiselta ja olisi lisäksi turkulaisille hyvin kallis päätös, jonka seuraukset saattavat vaikuttaa vuosikymmeniä negatiivisesti kaupunkilaisten elämään. Vaikka nykyinenkään sijoituspaikka ei ole hyvä, voitaisiin se saneerata järkevästi ja pitää käytössä kunnes uusi paikka voidaan osoittaa keskustan ulkopuolelta.

Rolf Sara,
yli-insinööri,
Turun Biotekniikan keskus

Jarl Ahlbeck,
ympäristötekniikan dosentti