Koiraverosta
lammasveroon?

Koiravero on sitkeähenkinen jäänne viime vuosisadalta. Ensimmäinen koiraveroasetus annettiin vuonna 1878. Veron motiivina oli laajalle levinnyt vesikauhu. Verolla kerätyt rahat käytettiin vesikauhun kotieläinkannassa aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Kyseessä oli siis selkeä haittavero.

Jos tänään pitäisi jostain eläimestä maksaa haittaveroa, niin ensimmäiseksi mieleen tulee lammas. Viattomat, mukavat ja hyödylliset lampaat ovat nimitäin keskeinen tekijä sinä ketjussa, jonka kautta hullunlehmäntauti siirtyi Britanniassa lehmiin. Yksinkertaistettuna tapahtumaketju oli seuraavanlainen: Naudoille syötettiin lampaiden aivoista tehtyä väkirehua. Rehuksi käytetyt lampaat olivat sairastaneet scrabies-tautia, joka laukaisi naudoissa hullunlehmäntaudin.

Britanniassa epäillään hullunlehmäntaudin tarttuneen mm. koululaisiin. Norjassa tiedetään, että tauti on tarttunut ainakin kissaan. Koirankin epäillään saaneen tartunnan. Kukaan ei silti ole ainakaan toistaiseksi vaatinut lampaille erityistä haittaveroa. Päinvastoin, EU tukee lampaiden kasvatusta.

Kunnat voivat periä koiraveroa vuodessa koiraa kohden enintäin 300 markkaa. Koiravero tuotti vuoden 1995 tilinpäätöstietojen mukaan noin 33 miljoonaa markkaa. Summa on viime vuodet pysynyt suunnilleen saman suuruisena. 228 kuntaa - yli puolet maamme kunnista - ei peri koiraveroa.

Ruotsissa koiraverosta luovuttiin tämän vuoden alussa. Asiantuntijoiden mukaan vero tuotti ainoastaan Tukholmassa. Valtaosa kunnista oli vapaaehtoisesti luopunut koirien verottamisesta jo aiemmin.

Koira-asioiden rahoitus hoidetaan Ruotsissa Kennelliitolta ja koiranruokien valmistajilta saaduilla varoilla. Ranskassa koiraveroa ei peritä lainkaan. Sen sijaan koirien omistajia rokotetaan siinä missä muitakin lemmikkien omistajia lemmikkieläinruokien korkean arvonlisäveron kautta.

Välimeren maissa koko koiravero on tuntematon käsite. Sveitsissä sen sijaan koiravero on, jopa korkeampana kuin Suomessa. Siellä koiranomistajat saavat vastineeksi myös palvelua, esimerkiksi kakkapusseja lemmikeilleen.

Verosta luopumista voi perustella myös sillä, että se kohdistuu mielivaltaisesti yhteen kotieläimeen. Koiratoiminta on myös harrastustus siinä kuin vaikkapa kansantassit, kuorolaulu tai jääkiekko. Yleensä yhteiskunta tavalla tai toisella tukee ihmisten harrastuksia. Koiraharrastusta rangaistaan verolla.

Joskus koiraveroa on luonnehdittu yleellisyysveroksi. Tämä jos jokin ontuu. Suomessa on puoli miljoonaa koiraa. Sitä kautta koirat kuuluvat noin kahden miljoonan suomalaisen elämään. Tämän voisivat kunnatkin ottaa huomioon. Hyvät koirien ulkoilutusalueet ja koiraverosta luopuminen voisivat olla jopa vetovoimatekijä.

Mielestäni koira-asiat pitäisi hoitaa ilman koiraveroa. Moni on kanssani samaa mieltä. Tämän puolesta puhuu se, että tekemäni aloite koiraveron kumoamisesta on käynnistänyt pienen kansanliikkeen, eri puolilla maata on kerätty liki 10 000 nimen adressi.

Kirjoittaja on raisiolainen kansanedustaja (sd).