Kolumni
Reijo Koski:
Diakonaatti saa paikan

-Me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija.

Tämä kansansutkaus tuli etsimättä mieleen, kun luin uutista luterilaiseen kirkkoon perusteilla olevasta uudesta hengellisestä virasta. Uutta virkaa hahmotellut komitea on jättänyt jo mietintönsä arkkipiispa John Vikströmille, ja se tulee kirkolliskokouksen käsittelyyn kaiketi jo marraskuussa.

Virkanimikkeeksi ehdotetaan diakonaattia.

Diakonaattiin kuuluvien virkojen uutta sisältöä tarkastellessa vaikuttaa siltä, ettei Kangasalan kirkonvartija ihan väärässä ehkä ollutkaan. Kirkon julistuspuoli ja palvelupuoli ainakin lähenevät toisiaan pitkän askeleen.

Eikö riitä, että kirkossamme on jo diakonissa ja diakoni. Pitääkö vielä olla diakonaattikin. Virkanimike on tarkoitettu kattamaan niin -konissat kuin -konitkin ja lisäksi suuren joukon muita kirkon nykyisiä virkoja.

Kanttori olisi diakonaatti ja nuorisonohjaaja olisi diakonaatti. Samoin lapsityönohjaajat, lehtorit ja lähetyssihteerit. Diakonaatteja kaikki.

Papit ja piispat toki säilyvät omassa kastissaan, eivätkä diakonaatit heidän asemaansa millään tavalla uhkaa.

Uudistuksen sisältö tietysti on tärkeämpi kuin virkanimike. Komitea on tuumannut, että on jo aika päästää kanttori parveltaan ihan saarnastuoliin saakka, jos kirkkoherra sen hänelle suo. Diakonaatit voisivat olla jakamassa ehtoollista tai ainakin avustamassa siinä. Rippikouluopetus ja jopa hautaan siunaaminen voitaisiin uskoa diakonaatin käsiin ainakin joissakin tapauksissa.

Uuden virkanimikkeen, jonka saaja myös vihitään virkaansa, sanotaan nostavan kirkon palvelupuolen työntekijöiden statusta. Vanhakin työ muuttuisi ikään kuin aikaisempaa papillisemmaksi.

Maallikosta tällainen kikkailun makuinen virkanimikepallottelu tuntuu hyvin kirkolliselta. Tuskin missään muussa työyhteisössä kuin kirkossa, ehkä myös armeijassa, viran nimike on ensiarvoisen tärkeä.

Maallikoille ja kirkkokansalle diakonaatti olisi taas uusi hankala sana, jonka sisältö on vaikeasti avattavissa.

Kun puhutaan kanttorista, tiedetään, että on kysymys urkujen soittajasta ja laulajasta, joka ylhäällä parvellaan laulaa kovemmin kuin seurakuntalaiset yhteensä. Ilmankos kanttorit ovat heti alkuun vierastaneet diakonaatti-nimikettä. He katsovatkin olevansa lähempänä papillisuutta kuin diakoniaa.

Yksi asia on kirkossakin varma; pelkkä tittelinmuutos ja tehtävien uudistus ei tuo työntekijöille sen paremmin korkeampaa arvostusta kuin työniloakaan. Jos kanttori ryhtyy saarnamieheksi ja diakonissa hautauksen toimittajaksi, ryhdytään puhumaan myös rahasta.

Kirkon virkarakenteen yhtenäistämisellä on hintansa. Käytännössä siis julistuspuolen ja palvelupuolen lähentäminen merkitsee myös kirkon palkkahaitarin kaventumista. Eikä se voi kaventua kuin yläviistoon. Diakonaatin palkka lähenee papin palkkaa. Tottakai, kun kerran työtkin alkavat muistuttaa toisiaan.

Selvää kuitenkin on, että diakonaatti on jatkossakin papillisia tehtäviä suorittaessaan vain jonkinlainen oikean papin juoksupoika. Ainakin komitea on viran sellaiseksi kaavaillut. Ehtoollista hän ei voi itsenäisesti jakaa, mutta papin pyhittämät öylätit ja oikein valitun viinin hän voi kiikuttaa esimerkiksi sairaiden saataville.

Kirkon palkkalistoilla on noin 18000 työntekijää. Diakonaatti-uudistus koskisi noin 2700 heistä.

Mitä sitten seuraavaksi? Milloin haudankaivajat, kellonsoittajat, puutarhurit, puistotyötyöntekijät, virastovirkailijat ja seurakuntamestarit saavat yhtenäisen, kattavan ja yhteenkuuluvuutta korostavan uuden virkanimikkeen. Ei kai heitä voi jättää tuuliajolle, vaikka eivät suoranaisesti hengellistä työtä teekään.

Kirjoittaja Reijo Koski on Turun Sanomien artikkelitoimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.