Kaatopaikalleko televisio
ja tietokone Internetteineen

Poikani on kohta täysi-ikäinen opiskelija. Hän on pienestä pitäen käyttänyt atk-laitteita ja tietää niistä kaiken mahdollisen. Hän käyttää tietokonetta säännöllisesti joka päivä. Käytännöllisesti katsoen hän seurustelee laitteen kanssa.

Ystäviä hän ei harrastukseltaan ole ehtinyt hankkia. Laite on vieraannuttanut hänet kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Tietysti internetissäkin voi seurustella, mutta se ei korvaa aitoja ihmiskontakteja.

Olen taistellut ilmiötä vastaan jo muutaman vuoden - tuloksetta. Olen myös hakenut asiantuntija-apua. He ovat olleet sitä mieltä, että antaa pojan käyttää konetta, sehän on vain positiivista ja kehittävää.

Onhan se atk-tuntemus sinänsä hyvä asia. Ongelma onkin siinä, miten tietokoneen käytön saa pidettyä kohtuudessa. Mietin aiemmin itsekseni, missä kulkee raja normaalin ja epänormaalin käytön välillä. Minkä asteinen käyttö on aiheuttamassa laiteriippuvuutta?

Yritin rajoittaa käyttöä - pitää sen aisoissa - asettamalla käytölle aikarajoja. Internet vei kuitenkin mukanaan ja vahinko on jo päässyt tapahtumaan. Nyt mietin, miten korjata tilanne.

Atk-riippuvuus on sairaus siinä kuin alkoholismi tai mikä muu tahansa riippuvuutta aiheuttava tekijä. Jos laitetta käytetään säännöllisesti aamusta iltaan - toisinaan jopa öisin - eikä välillä maltettaisi tulla edes syömään, on kyse riippuvuudesta.

Jos mielenkiinto kaikkeen muuhun tekemiseen on kadonnut, kyse on mitä ilmeisimmin laiteriippuvuudesta.

Poikani koulumenestys on toistaiseksi ollut ihan hyvä, mutta nyt kesän jälkeen on ilmennyt selviä ongelmia koulutyöskentelyn ja atk-työskentelyn välillä. Illat venyvät pitkiksi, sillä nukahtaminen on vaikeaa, koska tietokoneen käyttö tunti toisensa perään tuntuu pitävän aivot virkeinä. Tästä taas johtuu se, että poikani katsoo televisiota yömyöhään, jotta rentoutuisi ja saisi paremmin unen päästä kiinni. Tämähän ei ole vaikeaa, sillä elokuvia televisiosta tulee pitkin yötä.

Miten kukaan jaksaa surffailla kunnialla television, Internetin ja koulutehtävien välillä? Voin olla ylpeä pojastani, jos hän tästä kaikesta kunnialla selviytyy lukemisten ja koulutehtävien määrän alati kasvaessa.

Entä mitä poikani itse asiasta ajattelee? Olen tyranni ja kotihirmu, joka ei tiedä mistään mitään. Pitäiskös mun olla joka viikonloppu kännissä, niin kuin kaikki muut on, hän kerran tokaisi minulle. Parempi siis tämä kuin jatkuva juopottelu. Tämä tyranni kuitenkin haluaa lapsilleen vain parasta. Toisinaan tunnen itseni äitinä epäonnistuneeksi. Olisiko jo vuosia sitten pitänyt heittää tietokone roskatunkiolle?

Nämä Internet-nuoret pitäisi saada pois laitteidensa luota sosiaaliseen kanssakäymiseen mukaan. Heidän pitäisi tavata edes toisiaan - vaikka keskustelu pyörisikin internetin tiimoilla.

Haluaisin tavata vanhempia, joilla on samanlaisia nuoria. Olisi mukava keskustella ja vaihtaa ajatuksia, myös nuorten kanssa.

Pojastaan huolestunut äiti