Suomi 1947 -kolumni
Veli Junttila:
Suomen YK-jäsenyys kariutui

Lokakuun 3. päivän suuri, mutta ikävä uutinen oli Suomen hakeman YK-jäsenyyden kariutuminen. Suomi ja 4 muuta eurooppalaista maata eivät ainakaan vielä päässeet YK:n jäseniksi. Neuvostoliitto ja Puola vastustivat Suomen ja Italian anomuksia, otsikoi Turun Sanomat.

Suomi ja Italia saivat uutisen mukaan turvallisuusneuvostossa äänten enemmistön, mutta Neuvostoliitto käytti veto-oikeuttaan. Myöskään Bulgaria, Romania ja Unkari eivät saaneet tarpeeksi kannatusta puolelleen, joten kaikki Saksan entiset satelliittimaat jäivät tämän vuoden ajaksi pääsemättä YK:hon. Neuvostoliiton valtuutettu Andrei Gromyko käytti veto-oikeutta vastavetona ilmeisesti sen johdosta, että muut turvallisuusneuvoston jäsenet eivät hyväksyneet Balkanin valtioiden pääsyä YK:hon, kertoi TS:n erikoistieto Lake Successista.

Suomenkin jäsenyyden (joka toteutui vasta 1955) esti kylmä sota, jota suurvallat kävivät paraillaan mm. Kreikan sissirintamalla ja kovina puheina YK:n foorumeilla. Yhdysvaltain edustaja Warren Austin syytti, että Bulgaria kohtelee Kreikkaa tavalla, joka uhkaa rauhaa. Bulgaria on tukenut Kreikan (kommunisti-)sissien toimintaa ja myös estänyt tutkimuskomission työtä. Bulgarian hallitus on myös käyttänyt kansaansa kohtaan pakotteita väärällä uskottelulla ja hankkinut diktatorisia valtuuksia, syytti Austin.

Myös Ranskan edustaja vastusti Bulgarian jäsenyyttä syyttäen valtaansa vahvistavaa kommunistihallintoa mm. oppositiojohtaja Nicola Petkovin äskeisestä teloituksesta ja muista kovista otteista.

Neuvostoliiton Gromyko sanoi, ettei Yhdysvaltain asiana ole puuttua siihen, miten Bulgaria hoitaa sisäisiä asioitaan. Yhdysvallat syyllistyy nyt Potsdamin sopimuksen rikkomiseen, sillä entisten vihollismaiden piti päästä YK:n jäseniksi rauhansopimusten valmistuttua.

Länsivallat puolestaan vastasivat tähän, että Bulgaria on rikkonut toimillaan YK:n säädösten perusmääräyksiä vastaan. Myös Kiina - silloin vielä ei-kommunistinen - syytti Bulgariaa Kreikkaan kohdistuneista rajaluokkauksista.

Yhdysvaltain Austin vetosi voimakkaasti Suomen puolesta, joka on täyttänyt välirauhan määräykset ja kansainväliset sitoumuksensa. On myös todisteita siitä, että Suomi noudattaa rauhanpolitiikkaa naapureihinsa ja muihin kansakuntiin nähden.

Puolan valtuutettu käytti puheenvuoron ja sanoi, että Puolan on pakko vastustaa Suomen jäsenyyttä, koska turvallisuusneuvosto vastustaa Balkanin maiden jäsenyyttä.

Gromyko ilmoitti, että Neuvostoliitto kannattaa niin Suomen kuin muidenkin hakijamaiden anomusta, kuitenkaan yhtä maata (Suomea) ei voida sijoittaa erikoisluokkaan, joten jokaisen viiden hakijan on päästä jäseniksi.

Noina päivinä 50 vuotta sitten kerrottiin syyskuun lopussa Varsovassa pidetyn Kominformin perustamiskokouksesta.

Lyhennys tarkoittaa Kommunistista informaatiotoimistoa, jonka perustivat Neuvostoliiton, Jugoslavian, Ranskan, Italian, Puolan, Bulgarian, Tshekkoslovakia, Unkarin ja Romanian kommunististen puolueiden johtajat.

Tiedotustoimiston keskus sijoitettiin Belgradiin Jugoslaviaan, joka oli vielä yhteistyösuhteessa Moskovaan. Uuden elimen tärkeyttä Venäjälle kertoo sen, että kokouksessa olivat mukana Andrei Zhdanov ja Georgi Malenkov.

Kokouksen tiedonannon mukaan Kominform on liitto, jonka tarkoituksena on taistella antidemokraattisia ja imperialistisia voimia vastaan. Imperialistista leiriä johtaa USA; ilman yhteistyötä työväenluokan asema murenee ja dollari-imperialismi pääsee leviämään. Kommunistijohtajat tuomitsivat suurten Euroopan maiden sosialidemokraattisten puolueiden, oikeistososialistien toiminnan.

Länsivalloissa uusi liittymä leimattiin välittömästi uudeksi Kominteriniksi. (Josif Stalin oli lakkauttanut 1919 perustun Kommunistisen internationaalin vuonna 1943). Yhdysvaltain johtava lehdistö kirjoitti, että Neuvostoliitto tunnustaa nyt virallisesti maailman jakautuneen kahteen, toisilleen vihamieliseen leiriin. -Kominternin henkiinherättäminen on vastaveto Trumanin opille ja Marshall-suunnitelmalle, mutta Moskova menee pitemmälle kuin Washington, sillä Amerikan suunnitelmat ovat taloudelliset, mutta Neuvostoliiton poliittisia, kirjoitti New York Herald Tribune.

Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.