Riittävän hyvä
terveyskeskus

Jonot ja odotus sekä tukossa oleva ajanvaraus ovat terveyskeskuksen arkipäivää tänäänkin varsinkin vanhoissa kaupungeissa kuten Turussa ja Porissa. Miksi sinällänsä paperilla hyvinsuunnitellusta terveyspalvelusysteemistä ei vieläkään ole saatu täysin toimivaa kokonaisuutta? Mikä terveyskeskuksissa on sitten vikana?

Kansanterveyslaki toi Suomeen 25 vuotta sitten terveyskeskukset. Neljännesvuosisata on jo sellainen ajanjakso, jonka kuluessa voidaan saada aikaan asennemuutoksia, jos niitä ylipäänsä saadaan.

Lähes ilmaisen terveyspalvelun tarjoaminen 70-luvulla oli monille yksityislääkäri- ja kunnanlääkäripalveluja käyttäneille suuri kulttuurishokki. Puhuttiin kolmen markan lääkäreistä ja myöhemmin arvauskeskuksista jne. Vielä tänäänkin on kaupunkilaisia, jotka eivät ole koskaan käyttäneet terveyskeskuksen palveluja.

Terveyskeskus on paljon muutakin kuin vain lääkärinvastaanotolla käymistä. Monipuoliseen tarjontaan terveyskeskuksessa kuuluvat mm. terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien työ neuvoloissa, kotisairaanhoidossa sekä sairaalapalvelut oheistoimintoineen.

Onko terveyskeskus tänään mainettaan parempi instituutio? Jokainen päivystysaikaan liikkeellä ollut palveluntarvitsija voi sanoa, että apua ja hoitoa saa, kunhan jaksaa odottaa.

Terveyskeskuslääkäripalvelujen maksullisuudesta näyttävät mielipiteet menevän myönteisempään suuntaan. Viime vuonna Porissa tehdyssä tutkimuksessa jo enemmistö asukkaista kannatti maksua, kun neljä vuotta aikaisemmin maksun kannattajat ja vastustajat olivat suunnilleen tasoissa.

Maksullisenakin terveyskeskus on edullinen. Maksukatto takaa, ettei kenellekään tule suuria kustannuksia terveyskeskuskäynneistä. Huomattava on myös, että maksu sisältää erilaisia muita liitännäispalveluja kuten laboratorio- ja röntgenpalvelut.

Todellinen kustannus terveyskeskuslääkärikäynniltä on noin 250 mk/käynti. Käynnin maksullisuus/maksuttomuus on helposti poliittisessa keskustelussa se teema, jolla niitetään pisteitä omien kannattajien joukoissa. Maksu ei sinällänsä ole mikään ratkaisu olemassa oleviin ongelmiin kuten päivystyksen jonoihin tai terveydenhuollon taloudellisiin ongelmiin. Maksun käyttöönotto on ennemminkin periaatteellista.

Terveyskeskuksen sairaalahoidot ovat huomattavasti kalliimpia potilaille. Hoitopäivä maksaa 125 mk ja mitään maksukattoa ei ole akuuttihoidolle. Pitkäaikaisessa (yli 3 kk jatkuneessa) laitoshoidossa vasta maksu mitoitetaan maksukyvyn mukaan.

Suuri haaste 2000-luvulle mentäessä on huolehtia vanhustemme terveydenhuollosta, siten että se olisi mahdollisimman korkeatasoista ja humaania. Vanhusten säilyttävää hoitoa on kaikinpuolin pyrittävä vähentämään. Laitostamisen aika on auttamattomasti ohi ja kuljemme kohti uudenlaista hoitokulttuuria myös kansanterveydessä.

Kirjoittaja on Porin kaupungin terveysjohtaja.