Pääkirjoitus 24.9. 1997:
Talousongelmaisen Turun aika panna toimintamenonsa kuriin

Mikään ei näytä olevan niin katoavaista kuin kunnallisen taloudenpidon maine ja menestys. Se on saatu tuta ainakin Turussa, jonka talous on taas sukeltamassa syvälle ongelmien syövereihin.

Vielä viime kevätlumilla tunnelmat olivat peräti optimistiset. Vuoden 1996 tilinpäätös osoitti 30 miljoonan markan ylijäämää ja parinsadan miljoonan vuosikatetta. Varsinkin kokoomuslaisen luottamusjohdon piirissä pidettiin mahdollisena ja jopa suotavana, että Turku alentaa kunnallisveroprosenttia ensi vuonna.

Vaikka kaupungin virkamiesjohto tuolloin tyrmäsi ajatuksen veroalesta epärealistisena, harva taisi kuvitella, miten synkeän tilanteen edessä tuota pikaa oltaisiin.

Turun talous on kääntynyt muutamassa kuukaudessa jyrkkään alamäkeen. Tämän vuoden budjettia laadittaessa vuosikatteen ennakoitiin nousevan kolmatta kymmentä miljoonaa markkaa plussalle. Jo ensimmäinen toteutumisennuste vei tunnusluvun kuitenkin lähes saman verran pakkaselle.

Tuoreen, syyskuun alkupuolella laaditun arvion mukaan alamäki on yhä jyrkentynyt. Vuosikate painuu tänä vuonna 57 miljoonaa miinukselle. Eikä ensi vuosi lupaa yhtään parempaa, päinvastoin. Jos mitään ei tehdä, talouden vaillinki uhkaa revetä jättimäiseen 300 miljoonaan markkaan.

Toimeen ollaan onneksi tarttumassa, eikä hetkeäkään liian aikaisin. Kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty ehdottaa kolmen vuoden tehokuuria kaupungin talouden tasapainoittamiseksi.

Valittavana on lähinnä kaksi reseptiä: joko menojen karsiminen ja maksutulojen lisääminen tai verotuksen kiristäminen. Turussa turvaudutaan ainakin näillä näkymin ensisijaisesti edelliseen.

Valinta on epäilemättä oikea. Kaupungin kroonisena vaivana on ollut toimintamenojen alituinen paisuminen. Se on rajoittanut mahdollisuuksia investointeihin ja muihin pitkävaikutteisiin talousratkaisuihin. Nyt on aika ja perusteltu aihe saada asiat paremmalle tolalle.

Toimintamenoihin on tarvis tehdä nettomääräisesti noin neljän prosentin leikkaus vuoden 2000 loppuun mennessä. Säästöjä ja tehokkuutta etsitään kilpailuttamista ja ostopalvelujen käyttöä lisäämällä, henkilöstömenoja karsimalla ja eri organisaatioiden toimintaa järkeistämällä.

Urakkaa riittää varmasti kaikilla lohkoilla. Tyyppiesimerkki on kaupungin ruokahuolto. Virastoille ja laitoksille valmistetaan päivittäin aterioita 180 keittiössä. Kokkeja ja keittäjiä niissä on arvatenkin satamäärin. Pelkästään sillä, että osa keittiöistä muutetaan vain ruuan jakelijoiksi, kaupungin on laskettu säästävän 12 miljoonaa markkaa vuodessa.

Toinen, vielä tunnetumpi rationalisoimistarpeen kohde on Turun yliopistollisen keskussairaalan ja kaupunginsairaalan välinen työnjako. Tuskin on järin taloudellista, että molemmat laitokset ylläpitävät esimerkiksi omaa pesulaa, laboratorioita ja apteekkia.

Sosiaali- ja terveystoimi on kokonaisuudessaan niitä Turun hallinnon osa-alueita, joihin säästämisen, tehostamisen ja uudelleen organisoinnin paineiden enimmin voi odottaa kohdistuvan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.