Erikoissairaanhoidon
piikki on auki

Erikoissairaanhoitoa (ESH) tällä alueella antavat erinäiset sairaalat, joista merkittävimmät ovat sairaanhoitopiirin hallinnassa. Suurin lienee Turun kaupungin kirurginen sairaala. Sairaanhoitopiiri on kuntien pakkojäsenyyteen perustuva kuntayhtymä, joka saa rahansa pääosin kunnilta, vähemmässä määrin potilailta ja valtiolta (yliopistollisen keskussairaalan takia).

Kunnat ovat maksajia, mutta eivät tilaajia. ESH:oon hakeudutaan lääkärin, ei kamreerin lähetteellä. Kunnat eivät anna maksusitoumuksia paitsi poikkeustapauksissa potilaan oman osuuden osalta. Kunnat vain maksavat, kun piiri lähettää laskun. Viisinkertaisen ohitusleikkauksen saa Tyksissä samaan hintaan kuin kaksinkertaisenkin, hieman yli 50000 markkaa. Siihen hotelli (= vuodeosasto) päälle ja täysihoito.

Suomessa on sairaanhoito otettu pääosin yhteiskunnan, s.o. veronmaksajan kustannettavaksi siitä riippumatta, mikä on oman aiheutuksen osuus. Tämä saattaa olla hyväkin ratkaisu, ainakin sitä kansainvälisesti pidetään kohtuuhintaisena. Väittävät, että Amerikassa, lännen kultamaassa, vapaaehtoiseen vakuutukseen pohjautuva järjestelmä on mahtavasti kalliimpi.

Miltä tuntuisi yrityselämässä maksaa laskua, jonka sisältöön ei ole voinut vaikuttaa? Siis joku asiakas menee hoitoon ja tekee pikku laskun eikä siihen pääse käsiksi - muuta kuin maksamalla? Ei pysty sanomaan, että kävisikö jokin muu vaihtoehto, paikka, hoitomuoto jne? Ei voi myöskään sanoa, että piikki on kiinni, siihen ei enää lisätä laskurivejä. Sitten saa lehdistä lukea, että lisälaskua tulee kumminkin, kun kävijöitä onkin enemmän tai kustannukset ovat nousseet...

Erikoissairaanhoidon rahoitus on kunnallinen kummajainen siltä osin kuin on kyse sairaanhoitopiireistä. Niin on muuten opetustoimenkin - kuluvan vuoden alusta.

Muun muassa peruskoulut, lukiot ja ammattikoulut ovat 1.1.97 alkaen tulorahoitteisia. Kaikki kunnat maksavat asukasluvun perusteella markkansa yhteiseen pottiin, johon lisätään valtion budjetista tuleva raha. Tästä yhteisestä potista annetaan kunkin kulun ylläpitäjälle mk/oppilas -systeemillä toimintarahat, joiden pitäisi riittää kaikkeen, jopa korkoihin ja poistoihin. Ei muuten riitä. Esimerkiksi koulukuntayhtymällä ei pidä tämän jälkeen olla syytä lähettää yksittäiseen kuntaan jäsenyyteen perustuvaa laskua vaan omillaan pitäisi tulla toimeen.

Mitenkä olisi, jospa tätä mallia sovellettaisiin erikoissairaanhoitoonkin? Loppuisi tämä ainainen rutina riittämättömistä rahoista ja ylityksistä.

Koulutoimen osalta voitaisiin vaikkapa palata takaisin vanhaan systeemiin, johon kuuluisivat myös kotikuntakorvaukset, esimerkiksi vahvistetun kaavan mukaan.

Mutta erikoissairaanhoito voisi olla mielenkiintoinen toiminta soveltaa ylläpitäjämallia. Sairaanhoitopiirit saisivat toisistaan vielä kilpailijoita tällä mk/asukas -mittarilla.

Juha Heinonen
kaupunginkamreeri
Naantali

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.