Liikennelaitoksesta liian ruusuinen kuva

Jarkko Pohjolan jutun perusteella (TS 10.9.) liikennelaitoksen toiminnan tehostumisesta jää vääristynyt kuva, jos vertailun lähtökohta on vain laitoksen vuoden 1991 työntekijämäärä 374 ja nykyinen tilanne 201 työntekijää.

Kannattaa muistaa, että kuusi vuotta sitten arkiaamuisin liikenteeseen lähti 86 autoa, niin nyt vain 51. Kuljettajien tarve (3/auto) oli tuolloin vastaavasti suurempi. Lisäksi joukkoliikenne- ja palvelutoimiston 22 työntekijää eivät enää kuulu liikennelaitoksen alaisuuteen. Laitos käyttää tänä päivänä toisin kuin aikaisemmin runsaasti tukityöllistettyjä, jotka eivät näy henkilökuntavahvuudessa.

Liikennelaitoksen tuottavuus ei ole juuri parantunut vuoden 1991 jälkeen. Tätä voidaan mitata esimerkiksi suurimman kustannuserän eli kuljettajien vuosituottavuudella. Vuosityöajasta linjallaolotunteja vuonna 1991 oli 971 tuntia ja viime vuonna 1032 tuntia. Olennaista tuottavuuden kasvua ei ole tapahtunut. Yksityisellä puolella vastaavasti kuljettajat tekevät tuottavaa työtä työnantajalleen yrityksestä riippuen 1400-1500 tuntia vuodessa. Tuottavuuserot selittyvät pääasiassa kunnallisen ja AKT:n työehtosopimuksen eroista.

Tähän saakka liikennelaitos ei ole pystynyt kattamaan edes käyttökustannuksiaan. Tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan valtuuston edellyttämällä tavalla vuosien 1995 ja 1996 tappioita eikä tämän vuoden bussi-investointeja. Liikennelaitoksella onkin kassalainaa keskushallinnolta jo 10 miljoonaa markkaa.

Liikennelaitos ei selviä tulevasta kilpailusta eikä sen ole syytä siihen myöskään osallistua. Jos laitos ei pysty nyt kattamaan juoksevia menojaan saati investoimaan, ei se pysty sitä myös silloin kun tulot putoavat arvioiden mukaan noin 15 prosenttia. Liikennelaitoksen linjat kilpailuttamalla voitaisiin samat palvelut hoitaa 6-7 miljoonaa edullisemmin nykyistä huomattavasti paremmalla kalustolla. Nyt laitoksella on kilpailuvaatimukset täyttäviä busseja vain kuusi kappaletta, ja omien linjojen voittaminen kilpailussa edellyttäisi 13 miljoonan markan investoinnit. Laitoksen linjoja kilpailuttamalla voitaisiin välttyä ensi vuonna uhkaavilta 7-8 prosentin taksankorotuksilta.

Kilpailuttamisen takia ei henkilökuntaa tule jättää heitteille. Arvioiden mukaan uudet yrittäjät tarvitsevat laitoksesta noin 130-135 työntekijää. Jäljelle jäävä liikennelaitos hoitaisi koululaiskuljetuksia, kaupungin sisäisiä tilausajoja, perustettavaa palvelulinjastoa ja ruuhkavuoroja, joita varten tarvitaan noin 40 henkilöä, ehkä enemmänkin. Täten kaupungin muihin töihin sijoittaminen ja eläkejärjestelyt koskevat 25-30 henkilöä. Henkilöstön aseman turvaamiseksi on syytä tehdä henkilöstösopimus.

Liikennelaitoksenkin kilpailuttamisessa on muistettava se, ettei kaupungin päätösvalta ja kontrolli mihinkään katoa vaan pikemmin paranee nykyisestä. Tilaaja eli joukkoliikennelautakunta määrittelee kaluston laatukriteerit, aikataulut, reitit ja tariffit. Liikennöitsijöitä kannustetaan parempaan palveluun ja houkuttelemaan uusia matkustajia bonuksin ja toisaalta heikosta palvelusta sakotetaan palvelurikemaksuilla.

Jorma Jäntti
Joukkoliikennelautakunnan
varapuheenjohtaja (vihr)