Suomi 1947 -kolumni
Veli Junttila.
Sotatila päättyi - komissio lähti

Syyskuun 27. päivä 1947 oli Suomen sanomalehdille suurten uutisten päivä: Edellisenä päivänä oli sotatila julistettu päättyneeksi, valvontakomission venäläiset jäsenet poistuivat ja työmarkkinoilla yleislakon uhka väistyi.

Sotatila julistettiin päättyneeksi valtioneuvoston istunnossa 26.9. 1947. Tasavallan presidentti päätti tuolloin kumota marraskuun 30. päivänä 1939 talvisodan syttyessä annetun lain, jolla valtakunta julistettiin sotatilaan.

Venäläisten lähdöstä Turun Sanomat kertoi: Valvontakomission venäläiset jäsenet poistuivat eilen maasta. Hallitus kokonaisuudessaan saattamassa lentokentällä:

Lähtö tapahtui kello 10 Malmin lentokentällä, jonne venäläinen erikoislentokone oli saapunut lähtijöitä noutamaan. Kentälle oli saapunut runsaasti saattajia. Tasavallan presidenttiä edusti tilaisuudessa hänen adjutanttinsa, everstiluutnantti Nordlund. Paikalla nähtiin maan hallitus kokonaisuudessaan pääministeri Pekkalan johdolla. Edelleen olivat saapuvilla Neuvostoliiton lähettiläs Abramov, Neuvostoliiton kauppavaltuuskunnan johtaja Artemjev sekä runsaasti lähetystön virkailijoita. Hyvästelijöiden joukossa nähtiin myös puolustusvoimain komentaja, kenraali Sihvo ja muuta korkeaa sotilaspäällystöä, maaherra Meltti, poliisikomentaja Gabrielsson ym.

Venäläiset lähtivät valvontakomission varapuheenjohtaja G.M. Savonenkovin johdolla; puheenjohtaja Andrei Zhdanov oli lähtenyt aikaisemmin. Lähtijöitä saatteli soittokunta ja kunniakomppania, jonka Savonenkov tarkasti. Suomen vapaus sinetöityi 26.9. 1947 kello 10.06 koneen irtautuessa maanpinnasta.

Samana päivänä komission käytössä ollut hotelli Torni luovutettiin Suomen viranomaisille, jotka palauttivat sen edelleen omistajilleen. Kuten nyt tiedämme, rakennus oli asuttu melkoisen siivottomaan kuntoon.

Samana päivänä kuin venäläiset lähti maastamme myös valvontakomission brittiläisen osaston päällikkö kommodori R. M. Howie.

Menomatkallaan Howie antoi Ruotsin lehdille hyvin myönteisen arvion Suomen tilanteesta. Hän ihasteli maan nopeaa jälleenrakentamista ja arvioi, että Kaakkois-Euroopassa kuten Bulgariassa ja Unkarissa sattuneet tapahtumat eivät ainakaan lähitulevaisuudessa toistu Suomessa.

Pitkään jatkuneet työmarkkinakärhämät alkoivat rauhoittua syyskuun 26. päivän tienoilla, kun SAK päätti peruuttaa suunnittelemansa yleislakon.

Hallitus oli luvannut SAK:lle, että palkkasäännöstelystä luovutaan niin pian kuin mahdollista. Lokakuun 1. päivänä suoritetaan yleinen viiden markan tuntipalkan korotus ja palkkakuopatkin tutkitaan ja poistetaan.

Palkat sidottiin lisäksi suorastaan ylikompensoivasti elinkustannusindeksiin, joten inflaatiokehitys oli varmistettu.

Samassa rytäkässä sovittiin hätäisesti myös lapsilisien käyttöönotosta. Valtioneuvosto ilmoitti, että elinkustannuksia paremmin vastaavan palkkauksen aikaansaamiseksi otetaan käyttöön. ns. perhejärjestelmä, jonka mukaan 1.10. alkaen suoritetaan kaikille niille työntekijöille, joilla on huollettavanaan lapsia, jokaiselta lapselta 500 markkaa kuukaudessa. Lapsilisän maksoivat tässä vaiheessa työnantajat, valtio mukaanluettuna.

Tämä on suuri, mutta hätiköiden tehty uudistus. Se oli pienille työantajille usein kestämätön, samoin se jätti mm. maanviljelijäperheet osattomiksi. Tämä perhepalkkausjärjestelmä jäikin vuoden kestäneeksi välivaiheeksi. Perusteellisemmin valmisteltu laki yleisestä lapsilisäjärjestelmästä annettiin eduskunnalle kesällä 1948.

SAK sai hyvän potin yleislakkouhastaan, jota se ei alun perin halunnutkaan julistaa. Sosialidemokraattien johtama SAK oli syksyyn 1947 saakka kuulunut yhteiskunnan kantaviin voimiin, mutta sen oli pakko hetkeksi jämäköityä kommunistien korpilakkojen paineessa. SAK pelkäsi menettävänsä kokonaan otteensa korpilakkoilevaan kenttäänsä, joten se päätti radikalisoitua ja antoi hallitukselle kovat vaatimukset, joita se vauhditti yleislakon uhalla.

SAK:n käänteet olivat suorastaan dramaattisia. Syyskuun 19. päivän lehdessä oli hallituksen ja SAK:n yhteinen vetoomus korpilakkoliikkeen lopettamiseksi. Uutinen SAK:n julistamasta yleislakon uhasta oli luettavissa jo 21. päivän lehdissä. Hallitus, jota myös työantajapuoli osaltaan painosti, oli puolestaan uhannut erolla.

Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.