Pääkirjoitus 20.9.1997:
Itämeri, suurten odotusten meri

Itämeri elää talousalueena renessanssia. Neljä sataa vuotta hansaliiton kukoistuksen jälkeen Euroopan pohjoinen sisämeri vetää jälleen puoleensa kauppiaita, yrityksiä ja liiketoimintaa. Alueellista yhteistyötä on viritelty kymmenissä organisaatioissa. Puuttuu vain suunnitelmien jäsennelty toteuttaminen.

Näin kirjoitimme viime huhtikuussa. Turussa perjantaina päättynyt Itämerikonferenssi osoitti, että yhteistyön virittelyvaihe on yhä käynnissä.

Itämeri-idean varaan on rakennettu seitsemisenkymmentä erilaista kehitysorganisaatiota. Niiden työstämien ohjelmien, suunnitelmien ja hankkeiden kirjo on kasvualustan mukainen.

Kun puhutaan Itämeren altaasta ja sen muodostamasta markkina-alueesta, voidaan puhua laskutavasta hieman riippuen 70-100 miljoonan ihmisen kotimarkkinasta. Tukholman apulaiskaupunginjohtaja Dag Larsson sai Itämeren alueelle peräti 300 miljoonaa ihmistä. Joukossa on useita dynaamisesti kasvavia kansantalouksia.

Turulla on omat vahvat intressit viedä Itämeren yhteistyötä eteenpäin. Kuten kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty konferenssin avajaispuheessa totesi, sitä enemmän Turku saa EU-rahaa, mitä tuloksellisempaa sen yhteistyö Itämeren kaupunkien ja alueiden kanssa on.

Yhteistyössä on edessään vielä pitkä kiitorata ennen kuin se lähtee toimivaan nousuun. Yksi esimerkki siitä on Turussa esiin noussut satamayhteistyö. Sitä ei ole. Kaikki suunnittelevat omia satamiaan.

Pietarin kuvernööri Vladimir Jakovlev toi keskusteluun idean ekologisista turvajoukoista. Vihreät kypärät olisivat ympäristöpalokunta, joka rientäisi torjumaan akuuttia katastrofia.

Ajatus on epäilemättä kehittämisen arvoinen, mutta sen alle eivät saa jäädä ympäristön perusongelmat: esimerkiksi Itämeren tila. Viime kesänä Itämeri oli sinilevän meri.

Viron presidentti Lennart Meri kiinnitti Itämeren tilaan huomiota viimeksi syyskuun alussa Helsingissä. Hän muistutti, että Itämeren tila on jatkuvasti huonontunut. Meren mukaan Itämeren pelastustyössä on oltava kaikkien mukana.

Turun Itämeren konferenssiin kutsuttiin kahdeksan valtion edustajat, viisi osallistui. Baltian maat jäivät pois. Niiden poisjäänti osoittaa, että yhteistyössä on vielä paljon kehittämistä. Jos kaikki etsivät vain arvokaloja Itämeren yhteistyöstä, se ei nykyisestä hyvien aikeiden tasosta pitkälle kehity.

Raision Yhtymän pääjohtaja Matti Salminen huomautti aiheellisesti, että vaikka useita yhteistyöjärjestöjä on toiminut Itämeren alueella jo useiden vuosien ajan, täytyy kysyä onko alue vielä pitkään mitään muuta kuin maantieteellinen käsite, lukuunottamatta lukuisia yksittäisiä julistuksia ja kokouksia.

Turun on kuitenkin aihetta edelleen kehittää suhteitaan Pietariin ja Tukholmaan. Sillä tiellä on mahdollisuuksia.