Päivän Pistot -kolumni
Aimo Massinen:
Lapset kiistakapulana

Korkein oikeus (KKO) jatkaa kujanjuoksuaan. Tuoreimmalla päätöksellään se on onnistunut nostattamaan tunteita kuohuttavan kohun tapauksesta, jossa suomalaisäiti taistelee lapsistaan amerikkalaista, väkivaltaisuuksiin syyllistynyttä isää vastaan.

- Me emme voi tehdä päätöksiä kyynelten pohjalta, meitä sitoo laki, sanoi KKO:n lapset isälle tuomitussa ratkaisussa osallisena ollut Eeva Vuori Iltalehdessä.

Korkein perusti päätöksensä puhtaasti Haagin kansainväliseen, lasten palauttamista koskevaan sopimukseen. Helsingin hovioikeus (HO) oli sen sijaan tuominnut - myös lakiin perustuen - lapset äidille, jottei lasten henkinen ja fyysinen turvallisuus joutuisi uhatuksi.

HO kuuli äitiä myös suullisesti. KKO sen sijaan kieltäytyi suullisesta kuulustelusta. Ylin oikeusaste ei halunnut vaarantaa viileää oikeustajuaan inhimillisen kosketuksen basillilla.

Kerstin Campoyn,33, ja hänen 6- ja 4-vuotiaiden lastensa kamppailu yhteisestä elämästä on sinänsä hyvin tavallinen kansainvälisen avioliiton tarina.

Suomalaisnainen rakastui silmittömästi ihanaan ulkomaalaismieheen, perustettiin perhe - kunnes koitti ankea arki. Aviopuolisoiden erilaiset arvot ja kulttuurien erot aiheuttivat väistämättömän välirikon. Tässä(kin) tapauksessa mies syyllistyi jopa perheen pahoinpitelyyn.

Perhe ehti asua Suomessa viitisen vuotta, mutta muutti sitten Yhdysvaltoihin miehen kotiseudulle. Siellä ongelmat pahenivat. Vajaan vuoden riitelyn jälkeen suomalaisäiti sai lähteä kälppimään, mutta isä halusi pitää pojat itsellään USA:ssa.

Äiti kauhistui tällaista ratkaisua jopa niin, että hän uupui USA:ssa kesken huoltajuusoikeudenkäynnin ja sieppasi lapset takaisin Suomeen.

Kaikki näyttikin kääntyvän hyvin sen jälkeen kun HO tuomitsi lapset äidille. Mutta sitten KKO pudotti taivaan niskaan! Nyt suomalaisäiti piileskelee poikineen viranomaisia, ettei lapsia vietäisi väkisin isälle USA:han.

Äiti sanoo taistelevansa lapsistaan viimeiseen hengenvetoon saakka. Hän vie asian pikaisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja hakee mahdollisesti myös purkua KKO:n päätöksestä.

Yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa tällaiset riidat lapsista tulevat yleistymään entisestään. Lapsia revitään sinne sun tänne, maasta ja kulttuurista toiseen.

Haagin sopimus pyrkii osaltaan luomaan yhteiset pelisäännöt, jotta onnettomilta lasten kaappauksilta vältyttäisiin. Ongelma on vain se, ettei Haagin sopimusta kaikkialla tunnusteta ja sen tulkinta vaihtelee.

Suomessa tunnutaan olevan pikemminkin vieraskoreita kuin kotiinpäin vetäjiä. Laki on niin kuin se luetaan. KKO:lle on tärkeämpi ohjenuora pilkuntarkka pykäläviidakko kuin oikeus, kohtuus ja lasten etu.

Pahinta on, että KKO:n uskottavuus oikeuslaitoksen ylimpänä puntarina murenee tämän tapauksen johdosta entisestään. Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen yrittää Iltalehden haastattelussa rauhoittaa tilannetta toteamalla, että kritiikki on ihan hyvä asia oikeudelle ja myös terveellistä meille kaikille.

KKO:n asema on viime vuosina muuttunut rajusti. Kun aikaisemmin ylimmän oikeusasteen ratkaisut nieltiin ilman vähäisintäkään julkista kritiikkiä, nyt kohujuttuja riittää enemmän kuin lääkäri määrää.

Kynnys KKO-kritiikkiin aleni Eeva Vuoren tapauksen myötä myös kansalaisten keskuudessa. Korkeimpaan oikeuteen suorastaan satelee purkuhakemuksia jutuista, joissa Eeva Vuori on ollut mukana.

Jos Eeva Vuori aikoo istua tuolillaan sitkeästi kuin täi Junttilan tuvan seinässä, miten pitkään KKO:n presidentillä riittää kärsivällisyyttä olla tekemättä johtopäätökset omasta, mahdottomaksi käyneestä asemastaan?

P.S.

Kansanedustaja Maija-Liisa Lindqvist (kesk) sanoi tällä viikolla eduskunnassa homoparien rekisteröintiä koskevassa keskustelussa, että jos tällainen aloite hyväksyttäisiin, seuraava vaihe olisi, että voisi elää vaikka sian kanssa ja se olisi yhteiskunnassa hyväksyttävää.

Et siltappa! Jos joku sika haastaisi nyt kansanedustajan oikeuteen eläinarvonsa törkeästä loukkaamisesta, olisi mielenkiintoista katsoa, kumman kannalle, sian vai poliitikon puolelle KKO asettuisi.

Kirjoittaja Aimo Massinen on Turun Sanomien päätoimittaja.