Turku tarvitsee molemmat
sairaalansa

Turun kaupunginvaltuustossa käytiin maanantaina 15.9. keskustelua Turun terveysmenoista. Turun Sanomien mukaan tässä yhteydessä oli myös valtuutettu Mika Helva arvostellut terveyslautakunnan puheenjohtaja Toivo Salmea Tyksin asianajajaksi ja muutoinkin oli puhuttu Tyksistä kaupungin menoreikänä.

En tunne Toivo Salmen toimintaa terveyslautakunnassa riittävän hyvin, että osaisin sanoa tähän asiaan mitään, mutta lausunnon sisältämä asenne on jo pitkään suututtanut minua.

Minua ihmetyttää se Turun kaupungin virka- ja luottamusmiesten osoittama aktiivinen Tyks-vastaisuus, joka tässäkin taas tuli esille. Tyks on kaupungin suurin yksittäinen työpaikka. Se saa tuloistaan yli 100 miljoonaa markkaa valtion kassasta ja yli puolet Turun kaupungin ulkopuolelta. Kuitenkin lähes kaikki Tyksin työntekijät maksavat kunnallisveronsa Turun kaupunkiin ja kuluttavat markkansa Turun talousalueelle. Siten suhteessa suorittamiinsa palveluihin ja kustannuksiin Tyks onkin kovin Turku-myönteinen.

Lisäksi potilaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisin Tyksissä saamaansa hoitoon ja pitävät sitä tasokkaana. Heidän suurin huolensa onkin ollut Tyksin tilojen ahtaus ja vanhanaikaisuus. Kun luottamusmiehet suhtautuvat sairaalaansa näin, potilaat saavat maata käytävillä vielä kymmenen vuodenkin jälkeen.

Vaadittavia tiloja oltiin rakentamassa Kupittaan Saven tontille jo 10 vuotta sitten, mutta omat luottamusmiehemme katsoivat ne tarpeettomiksi. Turku ei tarvitse Tyksiä, koska sillä on Kaupunginsairaala?

Turkulaisten terveydenhuolto tarvitsee kummatkin sairaalat. Ja koska meillä on kaksi sairaalaa, on järkevää pyrkiä niiden kesken toimivaan yhteistyöhön. Päällekkäisyyksiä on purettava ja turhaa kilpailua vältettävä. Ne eivät hyödytä Turun veronmaksajia eivätkä sairaita. Terveydenhuolto on kallista ja sellaisena pysyy. Se ei ole Tyksin vika! Itse asiassa Tyks on yliopistosairaaloista halvin ylläpitää omistajilleen.

Yliopistosairaalan kehittymisen jatkuva jarruttaminen voi hyvinkin johtaa yliopistosairaala-aseman menettämiseen. Samalla menetämme valtion 100 miljoonan markan tuen sairaalalta, toiset 100 miljoonaa yliopistolta, noin 400 virkaa yliopistolta ja yliopistosairaalasta ja vielä lisäksi ajan myötä sairaanhoidon taso laskee Turussa. Tätäkö nyt halutaan?

Jos sitä ei haluta, Tyks ei voi olla se syntisäkki, jota aina haukutaan, kun terveydenhuollosta puhutaan. Tyks tarvitsee pitkäkestoisen kehitysohjelman eikä jatkuvaa kampitusta ja työilmapiiriä latistavaa syyllistämistä, johon ei ole aihetta. Poliitikkojemme toiminta vaarantaa yliopistollisen sairaalamme olemassaolon.

Heikki Pälve
LKT, anest.el. TYKS
ap.opett. Turun yliopisto